Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos Riihimäen Teatteri!
kuvat © Aki Loponen |
Pomo! sai ensi-iltansa 17.10.
Rami (Antti Peltola) on pomo. Paitsi että hän ei halua alaistensa tietävän sitä ja teeskenteleekin olevansa ihan tavallinen työntekijä sepittäen tarinan pomosta, joka asustelee Amerikassa eikä häntä siksi näy firmassa. Nyt täytyisi kuitenkin saada eräs sopimus tehtyä ja Rami palkkaa Kriston (Ilkka Heiskanen) esittämään Seppoa, pomoa, sopimuksen allekirjoitushetkeksi. Kristopa on kova improvisoimaan, sopimusta ei heti allekirjoiteta ja Kriston pesti venyy pidemmäksi. Niinpä hän tapaa muut työntekijät, Liisan (Maija Siljander), Jorin (Juha-Pekka Mikkola), Meten (Janita Juvonen) ja Nallen (Otto Haaparanta) joista jokaiselle Rami on "pomon" lähettämien sähköpostien kautta maalaillut aivan erilaisen kuvan firman päälliköstä. Kaikenmoisia väärinkäsityksiä siis luvassa!
Tämä oli varsin onnistunut toimistokomedia, hauskuutti ja viihdytti alusta loppuun ja piti otteessaan. Viihdyin paremmin kuin kuvittelinkaan, moneen otteeseen hekottelin ihan innoissani jollekin vitsille tai tapahtumalle. Ilmeisestikin minun makuuni sopivaa huumoria siis. Hahmot, tarina, tapahtumat ja jopa ennalta-arvattavat sattumukset ovat niin luontevia ja sujuvia, että ne naurattavat onnistuneesti eikä tässä tule turhia temponvaihteluita tai pitkäksi venyviä hetkiä, vaan tahti on hyvä ja näin ollen vitsitkin osuvat maaliin ilman turhia vaikeuksia. Ohjauksesta vastaa Olka Horila, ja hän on virittänyt näyttelijäkuusikon mainioon vireeseen. Janne Teivaisen käsialaa on lavastus- ja valosuunnittelu, joka on toimistomainen ja sopii tarinaan oikein hyvin, varsinkin sälekaihtimet toimivat tosi näppärästi. Elina Vättö on tehnyt pukusuunnittelun, ja se on mainiosti jokaisen hahmon näköistä ja sopii toimistomaisemin onnistuneesti.
Näyttelijät ovat vallan mainioita kaikki. Ilkka Heiskanen ja Antti Peltola pomona ja "pomona" pelaavat hienosti yhteen, ai että mitä kohtauksia he tuovatkaan lavalle! Heiskanen ottaa lavan haltuun taitavasti ja tekee roolinsa vahvalla ammattitaidolla, ja naurattaa ja hauskuuttaa sujuvasti mennen tullen. Peltolan näin Komisario Palmun erehdyksessä Helsingin kaupunginteatterissa joskus muutama vuosi sitten ja hän vakuutti minut silloin, ja nyt olikin kiva nähdä hänet uudelleen lavalla. Tosi taitavaa roolityötä, monia hienoja kohtauksia lavalla ja Peltola tuo esityksen ja hahmonsa komiikan lavalle sujuvasti. Maija Siljander tekee kaksi erilaista roolia Liisana ja rouva Makarovana, ja molemmissa hän onnistuu hyvin. Erityisesti Liisa jäi mieleen, siinäpä on vakuuttava ja päättäväisen oloinen nainen. Juha-Pekka Mikkola tekee myös kaksi erittäin erilaista roolia, en meinannut tajuta, että kyllä se vaan oli Mikkola sekä Jorin että rouva Kamarovan tulkin roolissa. Tosi hyvää työtä siis, Mikkola osaa selvästi vaihtaa sujuvasti kahden hahmon välillä saman esityksen aikana. Hän on hykerryttävä tulkki, ehkä suosikkihahmoni näistä esityksen hahmoista, kylläpä on mainio ja hauska hahmo. Janita Juvonen ja Otto Haaparanta ovat Riihimäen Nuorisoteatterista tässä mukana, ja molemmat tekevät oikein mainiota työtä. Juvosen Mette on selvästikin viehtynyt vihdoinkin paikalle ilmestyneeseen pomoonsa, mutta häntä myös kalvavat pomon aikaisemmin lähettämät sähköpostit. Juvonen tekee roolinsa sujuvalla otteella, hyvää työtä koko esityksen läpi. Haaparanta on tosi hyvä Nalle, jota varsinkin Jori on hanakasti pelastamassa pomon puheilta. Nalle on mukava hahmo, vähän sellainen turhankin ystävällinen tyyppi, joka innolla vastaa pomon kysymyksiin ja muutenkin on valmis vapaaehtoiseksi. Onnistunut rooli, Haaparanta tuo hahmonsa selkeästi lavalle.
Pidin tästä paljon! Sujuvaa huumoria, oikein hyvä ohjaus, loistavat näyttelijät ja hyvällä rytmillä etenevä juoni. Tasapainoinen ja tarkasti tehty komedia, mitä sitä muuta kaipaisikaan. Minulla oli varsin hyväntuulinen ja hauska teatteri-ilta tämän parissa, kiitos Pomo!-jengille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti