Naimakaupat Vegasissa @ Samppalinnan kesäteatteri

Näin esityksen medialipulla, kiitos Samppalinnan kesäteatteri!

kuvat © Robert Seger

Samppalinnan kesäteatterissa en ole ennen käynytkään, vaikka olenkin ihastellut Samppalinnanmäellä seisovaa tuulimyllyä aina Turussa vieraillessani. Nyt kuitenkin suunnattiin auto kohti Turkua ja lähdettiin katsomaan Naimakaupat Vegasissa.

Jack (Antti Lang) ja Betsy (Reeta Vestman) ovat kovin rakastuneita ja menossa naimisiin, mutta Jackin kuolleen äidin (Satu Paavola) sanat estävät Jackiä astumasta alttarille. Hän kun tuli luvanneeksi äidilleen, ettei koskaan mene naimisiin, mutta nyt tekisi kyllä mieli sanoa "tahdon". Harmi vain, että äidin haamu leijailee Jackin mieleen aina, kun naimisiinmeno tulee Betsyn kanssa puheeksi. Betsy alkaa käydä kärsimättömäksi, joten kaksikko suuntaa Vegasiin mennäkseen siellä naimisiin - mitä pikemmin, sen parempi! No, hotellissa vastaan tuleekin Tommy (Veeti Kallio), joka houkuttelee Jackin pelaamaan korttia. Sitten ollaankin jo monta kymmentä tuhatta dollaria veloissa eikä Jack mitään pikavippiä aio ottaa. Tommyllä on kuitenkin ehdotus velkojen kuittaamiseksi, Betsy kun muistuttaa hänen kuollutta vaimoaan. Miksei Jack siis päästäisi Betsyä viikonlopuksi Tommyn seuraan? Tästä ei toki mitään hyvää voi seurata, ainakaan Jackin ja Betsyn yhteiselon kannalta, joten jotain täytyy tehdä. Ja niin Jack tekeekin, hän on valmis seuraamaan Betsyä vaikka Havaijille. Mutta riittääkö se?

Antti Langin Jack on hurmaava tyyppi, hän selvästikin haluaa naimisiin, mutta kun äidin kirous estää niin ei vaan pysty. Vaikka Betsy ymmärtää, että Jack ei tahallaan vastustelekaan vihille menoa, ei hän jaksa odottaa ikuisuutta. Tämä kalvaa Jackiä, ja Lang tuo hienosti esille Jackin kamppailun ihastuttavan Betsynsä ja haudassa makaavan äitinsä välillä. Lang tekee Jackistä myös hauskan ja hieman koomisenkin, jotkut tämän tekemistä valinnoista ovat suorastaan huvittavia, ja tekee mieli sanoa, että ei, tuo ei ainakaa Betsyä lepytä. Toisaalta Jackiä käy myös sääliksi, onhan se nyt kamalaa, että oma äiti on langettanut kirouksen, joka estää vihkivalojen lausumisen. Lang on loistava Jack, ja hän laulaa ja tanssii myös mainiosti. Reeta Vestman on todella hyvä Betsy, hän näyttelee hahmonsa tunteet selkeinä ja uskottavina. Kyllä nyt pitäisi jo viiden vuoden seurustelun jälkeen päästä naimisiin, aivan sama vaikka kuinka monta kirousta miehen päällä leijuisi. Vestmanin Betsy on ihastuttavan eloisa ja hänestä on helppo pitää, katsomossakin tulee iloiseksi, kun pariskunta suuntaa Vegasiin. Pääsevätkö ne nyt vihdoin naimisiin!

Veeti Kallion Tommy on lipevän oloinen tyyppi, hän on hurmannut kaikki korttipeliosallistujansa ja nauttii selvästi ihmisten suosiota. Toisaalta hänen vaimonsa on kuollut, ja kauhealla tavalla, joten vähän miehen puolesta surettaakin, vaikka aika röyhkeä idea on toisen miehen nainen varastaa. Kallio on roolissaan oikein mainio, ja hänen apulaisensa (vai mikä lie korttihuijariheppu tai pikkurikollinen tämä Johnny Caca (Anssi Valikainen) onkaan) on myös varsin kiva lisä tarinaan. Huumoria saadaan hänen sukunimestäänkin, tai sen lausumisesta. Satu Paavola on Jackin äitinä loistava, ei ihmekään, että Jack ei uskalla naimisiin, kun äiti palaa haudan takaa estämään. Mainitaan vielä Miiko Toiviainen, Raisa Kekarainen ja Annina Rubinstein varsin pirteinä lentokenttävirkailijoina, nämä tyypit nostivat hymyn naamalle! Marika Huomolinin Mahi ja Antti L.J. Pääkkösen Teihutu olivat molemmat mainioita, samoin lentävät Elvikset.

Tämä oli ehdottomasti laadukkaimpia esityksiä, joita olen kesäteatterissa nähnyt, tosin Samppalinnan miljöökin on yksi hienoimpia, joissa olen käynyt. Pyörivä katsomo (mahtavaa, vieläkin ihastuttaa tämä kääntyvä näkymä!) mahdollistaa suuremmat lavasteet, kun niitä ei tarvitse paljoa vaihdella, ja maiseman muutos toki on hyvä tehoste. Lavastus (Niina Suvitie) on hieno, varsinkin kasino on tyylikäs ja käytettävissä olevaa tilaa on hyödynnetty toimivasti. Esityksessä on myös hienoja joukkokohtauksia ja -koreografioita, ja oikein mainio musiikki, vaikkei kovin moni biisi ehkä jääkään päähän soimaan. Erityisesti Rakkain Betsy, Jossain muualla, Betsy menee kirkkoon, Sopimus, Tee jotain, Eikö riittäis tää?, Olen miettinyt ja Finaali miellyttivät korvaani. Olipa kiva nähdä musikaalia kesäteatterissa, toki joitain musiikkinäytelmiä olen nähnyt ja musikaalejakin, mutta tämä oli selvästi kaikista isoiten toteutettu ja vaikutti osittain siltä, että tämä voisi hyvin pyöriä jossain isossa teatterissa ja olla nyt vain vierailulla kesäteatterinäyttämöllä. Tosi onnistunut esitys, tykkäsin tästä kovasti!

Samppalinna oli ehdottomasti oikein mukava uusi tuttavuus, palaan varmasti ensi vuonna katsomoon!