Seitsemän veljestä @ Pesäkallion kesäteatteri

Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos Pesäkallion kesäteatteri!

kuvat Jarno Keski-Jylhä

Kävin Pesiksellä ensimmäistä kertaa viime vuonna ja harmittelin jo silloin, että miksi en ole tiennyt tästä paikasta aikaisemmin, kun lavalla oli niin hyvä meno ja katsomossa hauskaa. Tälläkin kertaa meno oli vauhdikasta ja katsomossa viihtyi loistavasti. Eilen (28.6.) oli siis Seitsemän veljeksen ensi-ilta, jota suuntasimme katsomaan koko perheen voimin.

Jukolan veljekset Juhani (Markus Karekallas), Tuomas (Ville Mäkinen), Aapo (Mikko Laine), Simeoni (Väinö Weckström), Timo (Stefan Andersén), Lauri (Anssi Hyvönen) ja Eero (Kalle Sulalampi) elelevät kotitalossaan Jukolassa, rähinöivät toistensa ja muiden kanssa, koettelevat voimiaan ja huolehtivat kuka mistäkin. Lukutaidoton veljessarja joutuu lukkarin oppiin, mutta karkaa koulusta ja muuttaa Impivaaraan. Siitä tarina jatkuu monenmoisten sattumusten kautta, mutta lopussa kaikki kuulostaa menneen aika hyvin.

Olen lukenut Seitsemän veljestä-romaanin joskus kolme vuotta sitten, mutta en muistanut siitä kuin sen, että Simeoni oli lempparityyppini ja lukemisessa kesti pari viikkoa. Esitys palautti joitain kirjan kohtia mieleen, mutta vaikka ei tietäisi yhtään mistä Seitsemän veljestä kertoo, lavan tapahtumiin pääsee helposti mukaan. Vauhtia ja energiaa lavalla riittää, kun veljesjoukko pistää parastaan. Esityksen musiikki on Ismo Alangon, Tuomari Nurmion, Sam ja Aarne Sihvon sekä Anssi Kelan käsialaa ja sopii mukaan loistavasti. Varsinkin Rakkaus on ruma sana, Rappiolla, Rakas rämä elämä, Elon mainingit ja 1972 soivat komeasti kesäillassa.

Kyselen aina teatterireissun jälkeen perheenjäseniltä, että kukas oli teidän suosikkihahmonne, mutta nyt minun oli vaikea päättää, että kukas se minun suosikkini sitten oli. Erityisesti pidin Ville Mäkisen Tuomaasta ja Mikko Laineen Aaposta, mutta sitten muistin, että ainiin tuollakin oli hyviä kohtauksia ja ainiin tämä teki tuon jutun hyvin ja tämä taas olikin hauska tyyppi ja tuo oli hieno rooli, joten en ehkä osaakaan päättää kenestä veljeksestä pidin eniten. Näyttelijät tekevät hurjan hyvää työtä, ja vaikka vähän ensi-iltajännitystä olikin ilmassa, näki selvästi, että esityskauden edetessä nämä hahmot tulevat olemaan luonteikkaita, tarkasti rakennettuja, viihdyttäviä ja omia persooniaan.

Tykkäsin tästä todella paljon, toimiva, hauska ja viihdyttävä kokonaisuus. Katsomossa on koko ajan kivaa, lavalla tapahtuu nopeassa tahdissa ja esityksen huumori toimii. Näyttelijät tekevät hienot roolit, laulavat ja liikkuvat lavalla taitavasti ja jokainen hahmo valloittaa. Bändi (Jukka Teerisaari, Aapo Ravantti, Veera Rinkinen, Joonas Mäyrä ja Stella Kullström) soittaa hienosti ja pirteästi sekä tekee myös hyviä rooleja lavan puolella. Ai niin, kehut vielä villiintyneelle sonnilaumalle, joka ahdistaa veljekset puuhun. Hieno idea sen toteutukseen! Kekseliäs, mukaansatempaava ja hauska esitys, jonka minä haluan nähdä uudelleen.

Onnea Pesäkallion kesäteatterille kymmenvuotisesta taipaleesta!