Vuosi 2019 + tämä vuosikymmen

Jos et halua lukea pitkää selostusta vuoden jokaisesta kuukaudesta, siirry postauksen loppuun tsekkaamaan lista vuoden 2019 suosikkijutuistani! + yhteenveto tästä vuosikymmenestä

tammikuu 2019

Kävin teatterissa tasan 100 kertaa, näistä 86 kertaa Suomessa ja 14 kertaa Lontoossa. Eri esityksiä näin 85, 52:ssä eri teatterissa. Eli (tähän mennessä ainakin) ennätykseni teatterikäyntejä per vuosi-tilastoissa.

Kirjoja luin 54 kappaletta, mainitaan niistä The Curious Incident of the Dog in the Night-Time, The Gentleman's Guide to Vice and Virtue, The Boy Who Steals Houses, Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä, Kun minä katselen taivasta, Väkiveriset-sarja, Sudenmorsian, Tähtiketju-sarja, Rotukarja ja Aristotle And Dante Discover the Secrets of the Universe. Kesken jäi 6 kirjaa. Tänä vuonna luin paljon sekä englanniksi että suomeksi, ja lukulistalle tuli teoksia 1800-luvulta tähän päivään. Vanhoja kirjoja olen lukenut yliopiston takia, siellä on järjestelmällisesti koluttu läpi 1800-luvun ja 1900-luvun alun kirjallisuutta. Tämän myötä myös runoja on ollut lukuohjelmassa, mikä on ihan hyväkin. En pidä runoudesta kovinkaan paljoa (paitsi laulettuna, ja muutamien tiettyjen runoilijoiden teoksista), se on usein liian tulkinnoille vapaata eikä suoranaisesti kerro tarinoita, ja harvoin runous myöskään luo selkeitä hahmoja, joiden tekemisiä runo seuraa. Ei siis minun suosikkikirjallisuuslajini, mutta toki sieltäkin on kivoja tekstejä löytynyt, erityisesti Edith Södergranin ja Lauri Viidan runoista pidin, ja Vänrikki Stoolin tarinoista. Innostuin loppuvuodesta myös äänikirjojen kuuntelusta, ennen olen karttanut niitä enkä todellakaan ole ajatellut, että pystyn keskittymään tarinan kuunteluun ilman, että näen tekstin samalla edessäni. Yllättäen rakastuinkin äänikirjoihin nopeasti ja nyt ne menevätkin sujuvasti taustalla hevostallissa karsinoita siivotessa ja automatkoilla.

Vuoden aikana katsottuja elokuvia en taaskaan listannut, mutta on niitä monta katsottu, samoin tv-sarjoja olen jonkin verran seurannut. Leffoista mainittakoon nyt ainakin Tuntematon mestari, Avengers: Endgame, Hölmö nuori sydän, Call Me By Your Name, Klaus, Vilken jävla cirkus ja Maija Poppasen paluu. Ja tietenkin Cats, joka ei ollut lainkaan niin paha kuin ennakkoon luettujen kommenttien ja arvostelujen pohjalta olisi voinut olettaa. Tv-sarjoista suosikkejani olivat Atypical, Ninguém Tá Olhando (Oman onnensa nojassa), Sex Education, Rahapaja, Daybreak, On My Block, Soundtrack ja The Order, nämä ovat kaikki Netflixin sarjoja. Kotimaisista sarjoista aivan mahtavia olivat M/S Romantic ja Aikuiset, ja myös Hulun alkuperäissarja Catch-22 oli upea. Ja 9-1-1, jota vuoden viimeisinä päivinä ahkerasti katsottiin.

Tammikuussa vuoden teatterikäynnit aloitti Kansallisteatteri, jonne suuntasin kevätkauden avajaisiin tutustumaan tulevaan ohjelmistoon. Vuoden ensimmäinen esitys oli The Curious Incident of the Dog in the Night-time Piccadilly Theatressa Lontoossa, ja tämä näytelmä olikin melkoisen hieno aloitus koko vuodelle. Nautin esityksestä täysin siemauksin, tarina ja työryhmä olivat upeita ja kokonaisuus erittäin loistava. Lontoonreissu jatkui Aspects of Love- ja Company-musikaalien parissa, ja mukaan mahtui myös Doctor Faustus-näytelmä ja School of Rock-musikaali. Companyn olinkin nähnyt lokakuussa 2018 ja se oli edelleen ihana. Aspects of Love oli vuoden 2019 toinen esitys, mutta sen kanssa kävi niin, että se on myös paras esitys, jonka näin vuonna 2019. Aspects of Love oli niin lähellä täydellisyyttä kuin musikaali ylipäätään voi olla, kaikki toimi ja oli ihanaa ja kaunista ja dramaattista ja mahtavaa, ja minä olin katsomossa täysin myyty. Aspects of Love myös ohitti Tohtori Zivagon suosikkimusikaalini paikalla, ja se on iso juttu. Suomeen palattuani suuntasin vihdoin Tampereen Työväen Teatteriin Billy Elliot-musikaalia katsomaan, ja se olikin tosi hieno, ihanaa että pääsin sen näkemään. Tammikuun päätti näppärä ja toimiva Comeback-komedia. Teatteriin liittyen aloitin myös #kuuntelenmusikaalin-"haasteen" Twitterissä, siitä on tulossa oma postauksensa kunhan ehdin sen kirjoittaa.

Tammikuussa jonotettiin myös monta tuntia Amos Rex-taidemuseoon, kävin Lontoossa Avengers-koulutuksessa, joka oli siis hieno isoon rakennukseen tehty näyttely/tehtäväpaikka, jossa pääsi tutustumaan Marvelin supersankarileffoista tuttuihin hahmoihin ja harjoittelemaan taistelutilanteissa monenlaista maailman pelastamista. Kävin Lontoossa (vihdoin) ensimmäistä kertaa Tower of Londonissa. Lontoonreissusta täytyy mainita myös upea Sam Wanamaker Playhouse, jossa näin Doctor Faustuksen, jestas sentään kuinka kaunis teatteri! Ja Companyn uusintakatselun jälkeen pääsin jälleen moikkaamaan Jonathan Baileytä stage doorilla. Olipa kiva uudelleen nähdä Company ja myös kiittää Baileytä esityksestä näin toisenkin katselukerran jälkeen. Tammikuuhun mahtui myös nuorten MM-kilpailut pohjoismaisissa hiihtolajeissa, nämä olivat Lahdessa ja olin tapahtumassa vapaaehtoisena.

helmi-maaliskuu 2019

Helmikuun teatterikäynnit aloitti Järvenpään teatterin superjännittävä ja ihan mahtavan painostava ja upea murhamysteeri Eikä yksikään pelastunut. Suomalaisen musiikkiteatterin klubin kakkososa esitteli suomalaista musikaalimusiikkia vuosilta 2000-2010 Musiikkiteatteri NYTin ja Eeva Kontun voimin, ja Kulttuuriosuuskunta Kellopelin Ilta Oscareiden tapaan taas tutustutti elokuvamusiikkiin. Keski-Uudenmaan Teatterissa oli ensi-illassa ihana Viimeiset viisi vuotta-musikaali, josta pidin kovasti. Helsingin kaupunginteatteri järjesti tiedotustilaisuuden syksyn musikaaliaan, Pientä merenneitoa, koskien, ja siellä kuultiin maistiaisia tulevasta. Ilta musikaalien parissa-konsertissa kuultiin kauniita, hauskoja ja koskettavia musikaalisävelmiä, ja helmikuun teatterireissut päätti Teatteri Vanha Jukon hieno Seksimusikaali.

Helmikuuhun mahtuivat Salpausselän kilpailut, jossa tuttuun tapaan olin vapaaehtoisena mukana. Täytin 20 vuotta ja juhlin sitä - kuten tavallisesti - teatterissa, eli Oscar-konsertin parissa.

Maaliskuussa teatteriretkiä riitti, ne olivat POE! - Edgar Allan and the Psychobilly Ravens, Yhdestoista hetki, uusintareissu Sound of Musicia katsomaan, Yksinäisten kaupunki, Ikitie, Puhallus kahdesti peräkkäin ja Kaikki hienot jutut, jossa pääsin itsekin lavalle esityksen osallistavan luonteen ansiosta. Näistä mieleen jäivät erityisesti Ikitie ja Puhallus, jotka näin peräkkäisinä päivinä ja Puhalluksen sitten vielä uudelleen viikko ensimmäisen kerran jälkeen. Molemmat Lahden kaupunginteatterissa siis. LKT onkin yksi suurimpia suosikkejani varsinkin puhenäytelmäpuolella, upeaa ja laadukasta työtä sekä näiden kahden että yleisesti muidenkin esitysten kanssa. Tomi Enbuskalle erityismaininta vielä Puhalluksen Johnny Hookerin roolista.

huhtikuu 2019

Huhtikuussa teatterireissut suuntautuivat kotimaan lisäksi Lontooseen. Esityksiä olivat Rempallaan, Show Must Go On, Six, Come From Away, Emilia, Betrayal, Waitress, Vähän niinku benjihyppy ja Suomalaisen musiikkiteatterin klubi, osa 3. Erityismaininta täytyy antaa Sixille, joka oli juuri niin ihana ja mahtava kuin odotinkin, aikainen aamuherätys, lento tai pitkä päivä eivät painaneet illalla yhtään, kun tätä suuntasi katsomaan. Lontoonreissulta suurimmat kehut ansaitsee Emilia, joka oli hämmästyttävän voimakas kokemus, samaan aikaan hauska ja nerokas sekä koskettava ja ravisteleva. Waitress sen sijaan oli vähän pettymys, odotin sitä kovasti mutta musikaali ei iskenyt yhtään niin kuin ajattelin. Olihan se hyvä, ja muutama biisi varsinkin loistavia, mutta kun ei niin ei. Välillä tosin hyvä kokea myös pieniä pettymyksiä, kaikesta kun ei vaan voi pitää. Kotimaan esityksistä mainittakoon varsinkin Järvenpään teatterin nuorten mainio Vähän niinku benjihyppy sekä Musateatteriklubi ja erityisesti Petteri Hautalan ja Anni Kajoksen upeasti esittämä Pakahtuva sydän Äidinmaa-musikaalista.

Lontoonreissulla pääsin myös vaihtamaan pari sanaa yhden pitkään suosikkinäyttelijöihini kuuluneen miehen kanssa, kun Tom Hiddleston saapui stage doorille Betrayalin esityksen jälkeen. Hiddleston on minulle tuttu varsinkin Lokin roolista Marvel-leffoissa, ja monesta muusta jutusta myös, ja hän tekee usein tosi tarkkaa ja fiksua työtä roolissa kuin roolissa, joten oli mahtavaa päästä näkemään hänet lavalla ja vielä kiittää esityksestä sen jälkeen. Monta muutakin stage door-jutustelua mahtui huhtikuun Lontoonreisuun.  Huhtikuussa lähti myös pääsykoelukeminen ja pääsykokeet käyntiin, hain opiskelemaan esimerkiksi käsikirjoittamista, taiteiden tutkimusta ja englantia.

touko-kesäkuu 2019

Toukokuu alkoi Vappukonsertilla Teatteri Vanha Jukossa ja jatkui siitä viimeisellä Suomalaisen musiikkiteatterin klubilla (osa 4), esityksiin mahtuivat myös Herkkua kuin heinänteko, Pasi Was Here ja FOMO. Näin myös Cirque Du Soleilin Toruk-esityksen, mutta en laske sitä mukaan teatteriesityksiin. Lahden kaupunginteatteri + puhenäytelmä-yhdistelmä jatkoi onnistumistaan ja Pasi Was Here oli ihan loistava! Samoin RyhmisNuorten FOMO oli ihan mahtava esitys. Teemu Palosaarelle erityismaininta Hemmon roolin tekemisestä Pasi Was Heressä, tosi hienoa työtä.

Toukokuussa blogi täytti viisi vuotta, ja silloin lupailin monia Top 10-postauksia juhlavuoden kunniaksi, mutta ne ovat jääneet luonnoksiksi blogiarkiston kätköille. Kunhan ehdin, puran niitä sieltä julkaistavaksi asti.

Kesäkuussa käynnistyivät kesäteatterireissut, niitä olivat Tankki täyteen 2 - maallamuuttajat, Poikamiespankki, Rakkautta Aholassa, Katsastus, Rosvot - balladi joutomiehistä, Sellaista elämä on ja Taivaan tulet, sekä Lahden Uuden kesäteatterin järjestämä musikaaliyhteislaulutapahtuma, joka samalla oli LAUKESin viimeinen produktio. Kyllä tulee tätä teatteria ikävä, he ovat niin hienoja juttuja tehneet. Erikoismaininta täytyy antaa Rosvoille, jestas sentään kuinka komeaa ja onnistunutta työtä Taaborinvuorella tehtiin! Tosi hieno elämys, erityiskiitokset Katriina Honkasen musiikille, Petri Kauppisen koreografialle ja Santeri Kylmäniemelle ja Viivi Rättyälle heidän roolisuorituksistaan. Myös Koskenniskan kesäteatterin Katsastus ansaitsee maininnan, se oli todella mainio esitys.

Kesäkuussa oli vielä viimeiset pääsykokeet käsikirjoituspuolelle, ja ne olivat tosi kivat, vaikka en sitten sitä päässytkään opiskelemaan. Tieto opiskelupaikasta kuitenkin tuli, eli Helsingin yliopistossa odottaisivat syksyllä kotimaisen kirjallisuuden opinnot.

heinäkuu 2019

Heinäkuun teatterikäynnit aloitti Myrskyluodon Maija, joka olikin sitten ihan mahtavan hieno ja koskettava kokemus, ja ehdottomasti tämän vuoden huippuhetkiä. Kesäteatteriputki jatkui Hotelli Huminan parissa ja sitä seurasivat Työmiehen vaimo, Aatamin puvussa ja vähän Eevankin, Perjantai on pahin, Onnellinen mies, Spamalot ja Niskavuoren naiset. Ihanan Myrskyluodon Maijan lisäksi erityismaininta Orimattilan Teatterin upealle ja intensiiviselle Työmiehen vaimolle, Ohkolan Teatterin loistavalle Onnelliselle miehelle, Seinäjoen kaupunginteatterin hillittömälle ja taitavasti toteutetulle Spamalotille ja Teatteri Päivölän riemukkaan hienolle Niskavuoren naiset-esitykselle. Heinäkuu oli hyvin lämmin, ja varsinkin kuun kaksi viimeistä esitystä, Spamalot ja Niskavuoren naiset olivat läkähdyttäviä, mutta sen verran mainioita, että helle ei häirinnyt. Erityiskiitoksia jaetaan monelle tässä, ensinnäkin koko Myrskyluodon Maijan porukalle, jonka yhteistyö oli maagisen hienoa. Myös Tapani Kalliomäki ansaitsee kiitoksia Työmiehen vaimon erinomaisesta sovituksesta ja ohjauksesta, samoin koko Spamalot-jengi loistavasta työstä ja Lumi Aunio ja Tuomas Korkia-Aho mahtavista roolisuorituksistaan Niskavuoren naisissa.

Heinäkuun ja aika lailla koko vuoden kohokohta oli Red Carpet Film Festivalin ja Ponssen järjestämä leffatyöpaja, jossa 12 nuorta ympäri Suomen saapui viikoksi leffaleirille ja teki kaksi lyhytelokuvaa. Bongasin Facebookista mainoksen tästä, luin hakuinfon kahdesti läpi, mietin hetken ja hain mukaan. Ilo oli suuri, kun sain kuulla päässeeni mukaan. Siinä sitten mummilleni asiaa hehkuttaessani tajusin, että hetkinen, tässähän lukee Vieremä, ei Vierumäki. Vieremällä ja Vierumäellä näyttävät muuten nopeasti lukien aika samalta. Olin siis niin innoissani jo hakuinfoa lukiessani, että vaihtelin paikkakuntien nimet päässäni miten sattuu, ja asia selvisi vasta kun olin jo mukaan hakenut ja päässyt. Ei siinä mitään, junaan vaan ja kohti Iisalmen lähellä sijaitsevaa Vieremää. Leffaleiri oli yksi elämäni upeimpia, mahtavimpia ja parhaimpia kokemuksia, enkä ehkä koskaan ole ollut niin iloinen ja innoissani mistään kuin lyhytelokuvaa rakentaessani kesäisellä maaseudulla hellepäivien auringonpaahteessa. Kaikki lauttasaunailut, peli- ja lauluillat, uintihetket, yhdessä tekeminen, pitkään venyneet illat ja mahtava kuvauspäivä jäivät varmasti mieleen ikuisiksi ajoiksi. Meillä oli ihan mahtava porukka ja ohjaajat, ja elokuvanteko oli tällä jengillä ihan parasta! Pääsin kokeilemaan ihan oikean elokuvan käsikirjoittamista käsikirjoitusparini kanssa, ja kyllä vaan oli upea tunne nähdä, kuinka näyttelijät toteuttivat meidän kirjoittamamme kohtaukset ja kamera tallensi ne, ja sitten niitä pääsi koneelle leikkaamaan. Teimme siis leiriläisten kesken, ohjaajien avulla, kaiken muun kuin näyttelemisen, josta vastasivat ammattilaiset. Meidän Kotiin-elokuvassa nähdään ihanat Elias Salonen ja Emma Castrén ja toisen ryhmän No Connection-leffassa yhtä ihanat Tuukka Leijavuori ja Senna Vodzogbe. Koko leffaleiriviikko meni niin onnellisissa tunnelmissa, että meinasi olla hankalaa palata arkeen, mutta onnistui se sitten. Edelleenkin muistelen kaikkea, mitä viikon aikana tapahtui, lämmöllä ja ilolla. Miten siistiä, että pääsin kokemaan tämän! Maailman parasta!

Tässä yllä meidän jengin elokuva, Kotiin. Tästä linkistä pääset katsomaan toisen ryhmän elokuvan No Connection.

elokuu 2019

Elokuussa alkoivat teattereiden syyskaudet, mutta mukaan mahtui vielä kesäteatterivierailuja. Kuun esitykset olivat Urinetown, uusintakerta Onnellisen miehen katsomossa, kahdesti uusintavierailu Rosvojen pariin, Miks mä en saa olla sinkku vai enkö vaan osaa rakastaa v*ttusaatana, Alina sekä Kansallisteatterin ja Helsingin kaupunginteatterin kauden avaukset. Erityismaininnan saa Latoteatteri Kulissin Urinetown kokonaisuutena, olipas mainio ja hauska, ihana! Myös Levoteatterin mainio Miks mä en saa olla sinkku... täytyy mainita, ja erityisesti taitava näyttelijäkaksikko Minea Lång ja Miika Suonperä. Kansallisteatterin Alina jäi myös mieleen sekä elokuun esityksistä että koko vuoden jutuista, Elli Salon hieno teksti ja varsinkin Anna Valpuri Alinan roolissa saavat minulta kiitosta. Elokuussa oli myös kauan odotettu Bianca Del Rion It's Jester Joke-show, joka oli melkoisen hauska ja hyvin Biancamainen.

Elokuu päättyi Red Carpet Film Festivaaleilla, ja siellä nähtiin ensi-illassa meidän leffaleirillä tekemämme elokuvat. Jestas sentään miten hieno tunne nähdä tarina, jota reilu kuukausi aikaisemmin suunnittelimme, kuvasimme ja leikkasimme, isolla valkokankaalla. Ihanaa. Ihanaa oli myös nähdä koko leffaleirijengi uudelleen, ja päästä kokemaan leffafestareiden tunnelmaa. Ja nähdä Hölmö nuori sydän-elokuva, joka oli upea! Elokuussa alkoi myös opiskelu reilun vuoden tauon jälkeen, kun välivuodesta nauttimisen jälkeen suuntasin yliopistoon. Opiskelu tosin ei vielä alkanut, orientaatio vasta, ja Helsingin yliopisto vaikutti heti ensimmäisten päivien perusteella mukavalta paikalta kuluttaa seuraavat vuodet.

syys-lokakuu 2019

Syyskuussa näin sellaisia esityksiä kuin Pieni merenneito, Täydellinen lauantai, Sapiens, Kolmen kimppa, Nunnia ja konnia, Villahousuhäpeä, Roulettenburg - total entertainment forever, The Play That Goes Wrong, Pelle ja Tohtori Zivago. Erityismainintoja taas muutamalle, Helsingin kaupunginteatterin Pienen merenneidon tekninen toteutus lennätyksineen ja nukkeineen ansaitsee ehdottomasti paljon ihmettelevää kiitosta, komeasti toteutettu esitys ja suuri näyttämö pääsee oikeuksiinsa. Kolmen kimppa niin ikään HKT:llä tarjosi mahtavaa komediaa, ja Jarkko Niemi erityisesti loisti lavalla. Syyskuussa oli myös ensimmäiset kaksi kertaa (ja tähän mennessä ainoat esitykset) kun näin teatteria ruotsiksi, nämä olivat Roulettenburg Teater Viiruksessa ja The Play That Goes Wrong Svenska Teaternissa. Roulettenburg oli hengästyttävän riemastuttava ja hieno, yksi vuoden suosikkejani. The Play That Goes Wrong on takuuvarma naurattaja, ja toimi myös ruotsiksi. Esitys on nyt siitä harvinaisessa asemassa, että olen nähnyt sen jo kolmella kielellä (suomi, englanti, ruotsi). Tohtori Zivago Teatteri Provinssissa taas tarjosi sellaisen nostalgiamuistelun että huh heijaa. Zivago on minulle maailman rakkain musikaali ja oli ihanaa palata sen pariin pitkästä aikaa.

Syyskuussa opiskelukin käynnistyi kunnolla, ja täytyy kyllä sanoa, että en ikinä olisi odottanut yliopiston olevan näin kiva opiskelupaikka! Eihän sitä tiedä millaisia kursseja tai tehtäviä tai tenttejä on tulevaisuudessa luvassa, mutta tähän mennessä opiskelu on ollut tosi helppoa ja mukavaa. Saattaa toki olla että olen ainakin jollain lailla oikealla alalla, jonka takia opiskelu on niin kivaa. Toki olen lukenut kirjoja aika paljon, eli kirjallisuuden opiskelu tai ainakaan kirjojen lukeminen ei mitään uutta ole, ja siksi kirjallisuutta onkin niin hauska opiskella, minä kun muutenkin lukisin erilaisia kirjoja ja pohtisin niitä, ja nyt minun "pitääkin" tehdä niin. Kivaa!

Lokakuun esitykset olivat Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden Monologit, Maailman ympäri 80 päivässä, Neljäntienristeys, Vihainen leski, Ronja Ryövärintytär, Lokki, Pomo!, Peter Pan, Herrasmieshuijarit, Great Expectations, The Son, War Horse, Falsettos ja Opus Deus. Lokakuu oli vuoden kiireisin teatterikuukausi, ja sisälsi monta koko vuoden suosikkia. Teakin näyttelijäntaiteen kolmosvuosikurssin opiskelijoiden monologit olivat tosi kivoja ja monipuolisia, Musiikkiteatteri Kapsäkin Maailman ympäri 80 päivässä oli riemukas ja sekopäinen, ihan mahtava esitys, Jussi Nikkilän ohjaukselle paljon kehuja. Lahden kaupunginteatteri jatkoi vahvaa puhenäytelmävuottaan Neljäntienristeyksellä, josta erikoismaininta Timo Välisaarelle Onnin roolissa. Järvenpään teatterin ihanasta Ronja Ryövärintyttärestä erityismaininta Lotta Enrothin Ronjalle ja Severi Joukaisen Birkille. Kouvolan teatteriinkin suunnattiin ensimmäistä kertaa, tuplapäivän muodossa, ja molemmat esitykset olivat varsin mainioita. Erityiskehut Petteri Hautalan Peter Panille ja Tuukka Raitalan Freddylle. Lontoonreissun kohokohta oli hämmästyttävän hauska ja raastavan surullinen Falsettos, josta mieleen jäi erityisesti Oliver Savile Whizzerinä. Florian Zellerin hieno teksti ja Laurie Kynastonin upea päärooli The Son-näytelmässä vaikuttivat, ja War Horse oli kokonaisuutena upea elämys. Musiikkiteatteri NYTin Opus Deus ansaitsee myös erityiskiitokset, hienoa uutta musateatteria!

marras-joulukuu 2019

Marraskuussa näin seuraavat esitykset: Kepeä elämäni, Viisi tapaa olla vapaa, Tarpeettomia ihmisiä, Kartta, Hetki lyö, Mies, joka rakasti järjestystä, Lauluja Broadwaylta ja West Endistä-konsertti, Musiikkiteatteriopiskelijoiden laulumatinea, ellen... ja Otteita. Näistä suurimmat kehut ja kiitokset saa ja ansaitsee ihanaakin ihanampi Otteita, joka oli Nuorten Kansallisteatterin eli Kantin ensimmäinen produktio. Jestas sentään miten hieno Otteita oli, ehdottomasti yksi parhaita esityksiä vuonna 2019. Otteista erityismaininnat vielä Ville Mikkoselle Johnin roolissa ja Samuel Kujalalle Mossin roolissa. Miiko Toiviaisen upea Kepeä elämäni-monologi oli hienoa nähdä, samoin HKT:n Mies, joka rakasti järjestystä eli Taneli Mäkelän loistavasti esittämä monologi. Teakin kolmosvuosikurssin ellen...-tanssiteatteriesitykselle myös kehuja, hengästyttävää, vauhdikasta ja kiehtovaa menoa. HKT:n Broadway/West End-konsertissa oli kiva kuulla mm. Falsettosin, Bright Starin ja Dear Evan Hansenin biisejä (Laura Alajääsken I'm Breaking Down-veto oli upea!) ja musateatteriopiskelijoiden laulumatineassa Teakissa hienoja vetoja kuultiin mm. Miss Saigonista, Mean Girlsistä, Waitressistä ja Hamiltonista.

Marraskuussa avautui myös Teatterinna-palkinnon ehdotusten jättäminen, ja ehdotuksia tulikin mukavasti. Keksin heti äänestyksen avattuani, mitä kaikkea olisi voinut tehdä eri tavalla, ja ensi vuoden äänestykseen tuleekin parannuksia ja muutoksia.

Joulukuun esitykset olivat Otteita uudelleen, Kauppamatkustajan kuolema, Pienen merenneidon uusintakatselu ja Romeo+Julia. Otteita saa uudelleen erityismaininnan, sekä ihanuudestaan että Samuel Kujalan ja Joel Bonsdorffin Bohemian Rhapsody-vedosta, joka oli erityisen loistava tällä toisella katsomiskerralla. Kansallisteatterin Kauppamatkustajan kuolema oli hieno, vahva teksti tulkittiin taidolla ja varsinkin Aku Hirviniemen roolisuoritus jäi kirkkaasti mieleen. Vaasan kaupunginteatteriin suunnattiin ensimmäistä kertaa, ja kyllä kannatti vähän pidemmälle teatterireissulle lähteä! Romeo+Julia oli loistava, kehuja erityisesti Jakob Höglundin ohjaukselle ja koreografialle, Oliver Kollbergin, Ville Seivon ja Niki Rauténin Romeo - Mercutio - Benvolio-kolmikolle ja esitykselle kokonaisuutena.

Joulukuussa kävin myös katsomassa Cats-elokuvan, jota odotin hieman ristiriitaisin fiiliksin. Elokuvasta on mediassa ja somessa ollut jo trailerista lähtien vaikka minkälaisia kommentteja, puolesta ja vastaan, ja ensimmäiset arviotkin ovat laajalti olleet varsin tyrmääviä. Halusin silti ehdottomasti mennä Catsin katsomaan, koska se on musikaalista tehty elokuva, joten totta kai tahdoin tietää, millainen se on. Ja minähän viihdyin oikein hyvin! Vaikka kissat vähän näyttävät oudoilta ja (minun huumorintajuuni) huonosti uppoavia (kissa)vitsejä viljelläänkin vähän liikaa, ei Cats missään nimessä ollut huono vaan oikein kiva leffa. Muutama roolisuoritus erottui joukosta edukseen (eikä kukaan näyttelijä huono ollut) ja suosikkibiisini olivat kaikki hyvin toteutettu ja laulettu. Robbie Fairchild Munkunstrapina, Laurie Davidson Mr. Mistoffeleesina ja Danny Collins Mungojerrienä varsinkin vakuuttivat. Joulukuussa Teatterinna-palkinnon voittajan äänestys avautui ja sulkeutui, ja voittajat julkaistaan 5.1.2020.

Kokonaisuutena vuosi 2019 oli teatterin ja muun elämän suhteen aikamoisen kiva. Näin ihan mahtavia esityksiä ja rakastuin teatteriin aina vaan vähän enemmän, sain kokea katsomossa kaikenlaisia tunteita ja ihailla taitavaa työskentelyä lavalla ja sen takana. Muussa elämässä isoja juttuja olivat maailman paras leffaleiri, yliopisto-opiskelun aloittaminen ja eka oma vuokra-asunto Helsingissä, ja näiden lisäksi kaikenlaisia pienempiäkin juttuja on tapahtunut. Minulla ei ole hoppua siirtyä uuteen vuoteen tai uudelle vuosikymmenelle, mutta vastaanotan vuoden 2020 uteliaana ja mielelläni. Olkoon uusi vuosi ja uusi vuosikymmen täynnä hienoja hetkiä niin teatterissa kuin elämässäkin!

Vuodelta 2020 odotan erityisesti Lilla Teaternin syksyn musikaalia (jota ei vielä ole julkaistu, mutta olen noin 99% varma siitä mikä se on ja todellakin toivon, että se myös on se joka luulen), neljää kovaa musikaalileffaa (In The Heights, Everybody's Talking About Jamie, The Prom & West Side Story) ja Svenska Teaternin Mary Poppinsia. Lontooseenkin matka käy, siellä on luvassa kesäkuussa Sunday In The Park With George (Jake Gyllenhaal lavalla!) ja toivottavasti myös &Juliet, Hamilton ja Dear Evan Hansen. Kotimaan kamaralla keväällä olisi luvassa Poikabändi, Notre Damen kellonsoittaja ja Amélie, tämä kolmikko jäi tältä vuodelta vielä katsomatta. Uusintareissu on luvassa Nunnien ja konnien pariin, ja toiveissa olisi uusia myös Ronja Ryövärintytär ja Romeo+Julia sekä Kauppamatkustajan kuolema. En ole vielä tutustunut tulevaan teatteriohjelmistoon kovin tarkasti, vaikka monen teatterin kevätohjelmisto onkin jo läpi koluttu. Innolla ja innostuneena kohti uutta teatterivuosikymmentä joka tapauksessa, en malta odottaa!

Tässä lista vuoden 2019 suosikeistani!

Suosikkimusikaalini vuonna 2019

Aspects of Love (Southwark Playhouse)
Falsettos (The Other Palace)
Billy Elliot (Tampereen Työväen Teatteri)
Myrskyluodon Maija (Salon Teatteri)
Maailman ympäri 80 päivässä (Musiikkiteatteri Kapsäkki)
Urinetown (Latoteatteri Kulissi)
Spamalot (Seinäjoen kaupunginteatteri)
Six (Arts Theatre)

Suosikkinäytelmäni vuonna 2019

Emilia (Vaudeville Theatre)
The Son (Duke of York's Theatre)
Otteita (Kansallisteatteri)
Eikä yksikään pelastunut (Järvenpään teatteri)
Ronja Ryövärintytär (Järvenpään teatteri)
Romeo+Julia (Vaasan kaupunginteatteri)
Kauppamatkustajan kuolema (Kansallisteatteri)
War Horse (National Theatre/Troubadour Theatre Wembley Park)
Alina (Kansallisteatteri)
Pasi Was Here (Lahden kaupunginteatteri)

Suosikkinäyttelijäni vuonna 2019

Ville Mikkonen (Otteita, suluissa tässä siis se esitys, jossa/joissa olen kyseisen näyttelijän nähnyt)
Aku Hirviniemi (Kauppamatkustajan kuolema, Spamalot)
Charity Wakefield (Emilia)
Laurie Kynaston (The Son)
Laura Pitt-Pulford (Falsettos)
Oliver Savile (Falsettos)
Niki Rautén (Romeo+Julia)
Teemu Palosaari (Pasi Was Here, Nunnia ja konnia)
Tomi Enbuska (Ikitie, Puhallus, Nunnia ja konnia, Neljäntienristeys)
Anna Valpuri (Alina)
Olli Riipinen (Maailman ympäri 80 päivässä, Kauppamatkustajan kuolema)
Merita Seppälä (Myrskyluodon Maija)

Suosikkiteatterini vuonna 2019

Kansallisteatteri
Helsingin kaupunginteatteri
Järvenpään teatteri
Southwark Playhouse
The Other Palace
Ohkolan Teatteri
Latoteatteri Kulissi

Suosikkikirjani vuonna 2019

The Gentleman's Guide to Vice And Virtue
The Lady's Guide to Piracy And Petticoats
The Gentleman's Guide to Getting Lucky
The Curious Incident of the Dog in the Night-time
Dear Evan Hansen
The Boy Who Steals Houses
Kun minä katselen taivasta
The Weight of A Thousand Feathers
Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä
Sudenmorsian
Aristotle And Dante Discover the Secrets of the Universe

Suosikkielokuvani vuonna 2019

Tuntematon mestari
Avengers: Endgame
Hölmö nuori sydän
Call Me By Your Name
Klaus
Vilken jävla cirkus

Suosikki tv-sarjani vuonna 2019

Aikuiset
M/S Romantic
Sex Education
Northern Rescue
Catch-22
Rahapaja
On My Block
The Order
Daybreak
Soundtrack
9-1-1

Ja sitten vielä yksi esitys/per vuosi tältä vuosikymmeneltä, oli se sitten tärkein/hienoin/paras tai muuten vain listalle poimittu

2010 Arsenikkia ja vanhoja pitsejä (Helsingin kaupunginteatteri)
2011 Wicked (Helsingin kaupunginteatteri)
2012 Viulunsoittaja katolla (Helsingin kaupunginteatteri)
2013 Tohtori Zivago (Helsingin kaupunginteatteri)
2014 Tarzan (Helsingin kaupunginteatteri)
2015 Kalle Aaltonen (Hämeenlinnan teatteri)
2016 Ensimmäisen maailman viimeiset lapset (Helsingin Kellariteatteri)
2017 Äidinmaa (Espoon kaupunginteatteri)
2018 The Grinning Man (Trafalgar Studios)
2019 Aspects of Love (Southwark Playhouse)

Sittenhän se on aika sanoa kiitos tästä vuodesta ja vuosikymmenestä ja onnea ja iloa tulevalle vuodelle ja vuosikymmenelle kaikille! Hauskaa uutta vuotta!