Harjoituksia seuraamassa, osa 1: Sontiainen - balladi koti-ikävästä @ Teatteri Avoimet Ovet

Pääsin seuraaman harjoituksia Teatteri Avointen Ovien kutsumana.

kuva © Susanna Salmi

Sontiainen - balladi koti-ikävästä saa ensi-iltansa 5.2., paikkana on Teatteri Avoimet Ovet ja työryhmä seuraava: ohjaaja ja käsikirjoittaja Hanna Kirjavainen, skenografi Ia Ensterä, valosuunnittelu Jere Kolehmainen, musiikin sovitus ja johto Pekka Lehti ja lavalla Aarni Kivinen, Anna-Riikka Rajanen, Juha Pulli, Johanna Koivu ja Pekka Lehti. Sontiainen on musiikkiteatteriesitys suomalaisesta siirtolaisesta, Tom Sukasesta, joka rakentaa laivan seilatakseen takaisin kotiin Suomeen. Musiikkina kuullaan amerikansuomalaista kansanmusiikkia, sekä vanhoja kappaleita että uusia, tähän esitykseen tehtyjä sävellyksiä.

Olen käynyt Teatteri Avoimissa Ovissa kerran aikaisemmin, silloin Villahousuhäpeä-esitystä katsomassa. Nyt sain mahdollisuuden mennä katsomaan harjoituksia pari kertaa ennen varsinaisen esityksen näkemistä, ja ilman muuta olin innoissani menossa. On tosi kiva päästä näkemään tätä esitystä näin harjoistusvaiheessa ja sitten vasta valmiina, se antaa kiinnostavan näkökulman koko juttuun kun on nähnyt palasia sieltä täältä ja sitä prosessia, kun kohtaukset muodostuvat ja muotoutuvat. Olen käynyt muutaman kerran aikaisemminkin seuraamassa eri esitysten harjoituksia, ja se on aina mielenkiintoista. Kun näkee treeneissä eri kohtauksia ja niiden tekemiseen erilaisia vaihtoehtoja, odottaa aina innolla valmiin esityksen näkemistä, jotta näkee kohtaukset valmiina ja saa tietää, millaisiin ratkaisuihin ohjaaja ja työryhmä ovat lopulta päätyneet. Sontiainen kiinnosti minua muutenkin, esityksen tarina on hyvin mielenkiintoinen (olin juuri ennen esityksestä kuulemista lukenut tämän jutun, joten tiesin, mistä on kyse) ja lavalla on näyttelijöitä, jotka ovat jo vakuuttaneet minut muissa jutuissa. Lisäksi amerikansuomalainen kansanmusiikki kuulosti varsin lupaavalta, eli tämä oli kevään katsomislistalla ennenkin tätä harjoitustenseuraamiskutsua. Mutta aina vain hauskempaa oppia vähän tuntemaan esitystä kulissien takaakin. Avointen Ovien tuottaja Inka Kunnala näytti minulle vielä ennen harjoituksia teatterin takatilat, eli ihan oikeastikin pääsin kurkistamaan kulissien taakse.

Olin katsomassa aamupäivän harjoituksia keskiviikkona 22.1., silloin ohjelmassa oli yhden kohtauksen hiomista ja pidemmän pätkän läpi käymistä. Kohtauksessa, jota harjoiteltiin enemmän, Tom Sukanen (Aarni Kivinen) kirjoittaa kotiin kirjettä ja paikalla oleva muu porukka (Johanna Koivu, Pekka Lehti, Anna-Riikka Rajanen) alkaa häntä sitten härnäämään, kunnes Sukasen kaveri (Juha Pulli) saapuu paikalle. Kohtausta käytiin läpi moneen otteeseen, siihen kokeiltiin erilaisia ratkaisuja ja tehtiin pieniä muutoksia, kunnes kaikki oli sopivasti kohdillaan. Oli mielenkiintoista seurata, kuinka yhtä kohtausta tehtiin tarkasti ja aina muutettiin vain vähän, työstettiin siis yksityiskohtia ja myös kokeiltiin sitä, miten ne toimivat käytännössä. Pala palalta kohtaukseen rakentui oikeanlainen tunnelma, sopiva jännite ja se alkoi toimimaan myös teknisesti paremmin, näyttelijöiden asemointi ja eleet sekä reaktiot tapahtumiin olivat kerta kerralta sujuvampia. Kuuntelin kiinnostuneena sitä, kuinka ohjaaja Hanna Kirjavainen ohjeisti näyttelijöitä siinä, miten heidän tulisi poimia muiden näyttelijöiden tarjoamia impulsseja ja toimia niiden mukaan, ja miten yksi näyttelijä johtaa kohtausta ja muut toimivat sen perusteella. Kummallisesti ohjaus alkoi kiinnostamaan myös sellaisena juttuna, jota olisi joskus kiva kokeilla. No, jospa nyt joskus saisin käsikirjoitushaaveitani etenemään jotain konkreettisempaa kohti, niin sitten voin alkaa haaveilemaan myös ohjaamisesta. Tosi kiva joka tapauksessa nähdä sitä, kuinka kohtaus rakentuu ja kuinka sitä tarkennetaan ja suunnitellaan sen mukaan, mikä toimii ja mikä ei, ja millaisia tunnelmia siihen toivotaan.

Kun tämä kirje/ärsytys/tappelu-kohtaus oli saatu hiottua toimivaksi, mentiin läpi pidempi pätkä esitystä, eli muutama kohtaus tämän harjoitellun kohtauksen molemmilta puolilta. Kaikki vaikutti olevan jo aika hyvin kasassa, vuorosanat ja laulut sekä koreografiat olivat jengillä muistissa eikä niiden suhteen ollut suurempia haparointeja. Tarpeiston kanssa oli vähän etsimistä ja suunnittelua siitä, minne mikäkin laatikko kannattaisi sijoittaa ja miten ne edellisellä harjoituskerralla olivatkaan olleet, ja tämäkin on osa sitä, että ensi-iltaan mennessä jokainen osa-alue toimii. Kun lava on järjestyksessä, tavarat paikoillaan ja kaikki vaihdot ja esineiden liikuttelut paikasta toiseen hyvin suunniteltuja, ei niihin tarvitse esityksessä keskittyä vaan kaikki sujuu omalla painollaan, kuten myös näyttelemisen, laulun ja muun kohdalla. Hyvin harjoitelty esitys on hyvä esitys, ja näissä harjoituksissa oli oikein lupaava meininki. Tarinasta ja hahmoista oli helppo muodostaa selkeäkin kuva näiden kohtaus tai pari-pätkien avulla, eli näyttelijöillä on selvästi jo hyvä ote rooleihinsa ja ohjaaja-käsikirjoittaja Kirjavainen on luonut sellaisen tekstin ja ohjauksen, joka on sopivan selkeä ja kertoo tämän tarinan sujuvasti. Roolihahmojen rakentumisesta ja otteesta niihin vielä sellainen juttu, että aika mainioita hahmoja näyttelijät rakensivat ihan pienilläkin eleillä ja muutoksilla roliasuunsa. Kekseliäitä ratkaisuja, jotka toivottavasti päätyvät myös valmiiseen esitykseen, ainakin huvitti katsomossa, kun työmiesporukan habitus alkoi hahmottumaan. 

Odotan innolla toista vierailuani tämän jutun harjoituksiin, siellä on varmaankin ihan eri jutut treenin kohteena ja erilaisia yksityiskohtia hiottavana kuin tällä ekalla harjoitustenseuraamiskerralla, ja on tosi kiva päästä vielä kerran keskeneräisen jutun pariin, ennen kuin näen tämän valmiina. Ainakin näin ensimmäisten näkemieni kohtausten ja pätkien perusteella luulen, että tämä on varsin kiva esitys ja kertoo mielenkiintoisen tarinansa onnistuneella tavalla. Sontiaisen treenien seuraaminen muistutti taas siitä, kuinka paljon toivon, että joskus pääsen tekemään teatteria myös työkseni jossain vaiheessa. Oli nimittäin aika kivaa istua katsomossa ja seurata sitä, kuinka palaset loksahtavat kohdilleen ja homma muotoutuu kohti valmista.

Kiitos porukalle mielenkiintoisista harjoituksista, onpa kiva palata vielä uudelleen seuraamaan harjoituksia!

kuvat © Topi Raulo