Äkkilähtö

kuvat © Solar Films

Äkkilähtö- elokuvaa lähdettiin pääsiäisenä katsomaan äidin toiveesta, mutta luultavasti se olin minä joka siitä eniten pidin.

Äkkilähtö kertoo Katrista (Lotta Kaihua), jolle selviää, että hänen miehellään Mikolla (Antti Holma) on salasuhde virolaisen Sirlen (Maaja Hallik) kanssa. Katri päättää lähteä pariskunnan autolla saman tien kohti ulkomaita, mutta suunnitelmat muuttuvat, kun naapurin tomera Anna-tyttö (Eedit Patrakka) hyppää autoon. Ulkomaat vaihtuvat Kainuun korpiin, kun Katri ja Anna suuntaavat Annan mummolaan. Väriä ja jännitystä elämään tuovat Mikko ja hänen kanssaan takaa-ajoon lähtenyt Annan isäpuoli Tero (Ville Tiihonen). Katrilla ja Annalla on molemmilla mukanaan jotain sellaista, mikä ei heille kuulu. Oman lusikkansa soppaan pistävät niin kioskinpitäjä Johannes (Jussi Vatanen) kuin Mikon salarakas Sirlekin.

En tiedä miksi odotin Äkkilähdön olevan komedia, mutta ei se ollutkaan. Draamakomedia kai, mutta ei missään nimessä mikään nauruleffa. Tämähän sopi minulle oikein hyvin, en ole mikään komedian ystävä. Juoni oli toimiva ja eteni reippaasti eteenpäin, ei tullut tylsiä tai liian pitkiä kohtauksia. Alussa esiteltiin hyvin Annan arkea ja Katrin arkea, ennen kuin molemmat lähtevät tien päälle. Katri varsin sekaisessa mielentilassa mutta Anna taas paremmilla ajatuksilla mitä on tekemässä. Tarina oli selkeästi rakennettu ja paikoin varsin kekseliäs, tykkäsin juonesta paljon.

Hienoja maisemia leffassa nähtiin myös, minä joka pidän niin kaupungista kuin maaseudustakin ihastelin Helsinki- ja Kainuu-kohtauksia yhtä paljon, ihania paikkoja löytynyt kuvauksiin. Road movie- henki toimii hyvin ja Annan ja Katrin välillä käydään niin syvällisiä kuin vähän vähemmän vakavia keskusteluja. Välillä on Annan unipupu hukassa ja välillä keskustellaan rahasta.

Eedit Patrakka on huippuhyvä Anna, tomera ja itsevarma, mutta myös herkkä ja haavoittuvainen nuori tyttö. Oikea luonnonlahjakkuus tämä nuori neiti, hieno rooli! Lotta Kaihua on myös loistava, hän näyttelee Katrin koko tunnekirjon upeasti läpi ja sopii rooliin hyvin. Jussi Vatanen nousi suosikikseni Johanneksena, ihana rooli ja mahtavasti näytelty, jee upeaa! Pienillä eleillä ja ilmeillä Johanneksesta on tehty mukava ja luotettava hahmo, sellainen, johon vain haluaa tutustua. Antti Holma ja Ville Tiihonen jäävät hieman taustalle, mutta muutama hyvä kohtaus on heilläkin ja hyvin molemmat myös näyttelevät pahismiekkosia. 

Teron laktoosi-intoleranssilla leffassa on vähän liikaa intouduttu naurattamaan, on se pari kertaa hauskaa mutta siinä se, ei enempää. Tämä nyt on pieni miinus, ja toinen miinus se, että kaikki loppuu kesken. Onnellinen loppu ja niin edelleen, mutta olisin voinut tätä tarinaa seurata paljon pidemmällekin. Muuten kyllä tosi hieno ja viihdyttävä elokuva, tykkäsin tästä todella paljon. 

Suosittelen Äkkilähtöä lämpimästi, paljon hyviä juttuja ja hienot roolisuoritukset!