haluan nämä hetket aina muistaa ♫

Eilen suunnattiin junalla kohti Helsinkiä. Kierreltiin vähän kauppoja ja käytiin syömässä Pizza Hutissa. Mulle tarttui mukaan uusi puhelimen laturi ja Suomalaisesta kirjakaupasta Cassandra Claren Taivaallisen tulen kaupunki. Kirja oli iloinen yllätys, luulin sen ilmestyvän vasta ensi vuoden puolella. Kun kaupat oli kierretty ja pitsat syöty lähdettiin kävelemään Helsingin kaupunginteatterille jossa odotti vihonviimeinen Tarzan ja samalla minun vuoden 2014 viimeinen teatteriesitys.

Tarzanin miehitys 30.12.2014

Oltiin ainakin ajoissa ja odoteltiin kymmenisen minuuttia eteisessä ennenkuin päästiin sisälle. Vietiin takit narikkaan ja lähdettiin vessaan maskeeraamaan mua apinaksi. Yllätyin kun odoteltiin saliin pääsemistä, kukaan ei näyttänyt ihmettelevän sitä että mulla oli hiukset pörrössä ja apinamaskit naamassa (paitsi yksi pikkutyttö) Tarzan sujui mielettömän hienosti kuten aina. Väliajalla söin ehkä elämäni parhaimman donitsin ja sitten oli toisen puoliajan vuoro. Lopputaputuksissa nousin melkein heti seisomaan ja muutama muukin näytti niin tekevän. Suosionosoitukset kestivät oman aikansa ja olihan Tarzan kyllä kunnon aplodien arvoinen musikaali! Esityksen jälkeen olin tosi iloinen ja onnellinen (kuten vieläkin). Suuntasin sitten lavalle ja napsastiin vähän ryhmäkuvia castin kanssa.

valmistautumista kuvaan

tätä ei voi kuvailla kuin ♥

onnellinen minä ja Jon-Jon Geitel

wannabe-apina ja ihana Tarzan Saska Pulkkinen

Olen niin sanoinkuvaamattoman kiitollinen koko Tarzan porukalle sekä Helsingin kaupunginteatterille, musikaali oli katsomostakin käsin mieletön kokemus.

Ensimmäisen kerran näin Tarzanin 7.3.2014 joka taisi olla porukan ensimmäisiä harjoitusläpimenoja (olin silloin kasiluokan tetissä joten pääsin katsomaan) ja seuraava kerta oli toinen pääharjoitus. Esityksen kasvu harjoituksista viimeiseen esitykseen on ollut huikea, jokaisella kerralla kaikki ovat ylittäneet itsensä ja musikaalista on aina saanut jotain uutta irti. Tarzan oli ihan maailmanluokan esitys lavastusta, näyttelijöitä, musiikkia, puvustusta ja kaikkea muuta myöten. Se hyvä fiilis jota viidakosta lähtiessä kantoi yllään säilyi pitkään ja muistoja Tarzanista vaalin pitkään ja hartaasti.

Näin Tarzanin yhteensä yksitoista kertaa ja siinä ajassa se otti paikkansa lempimusikaalieni joukossa. Tarina ja se kuinka se on esitetty ja kaikki tunne mitä näyttämöllä nähtiin vei sydämeni. Kiitos ♥

Vuonna 2015 kohdataan uudet haasteet ja uudet teatteriesitykset, ainakin hkt:n Peppi Pitkätossu, Ladykillers ja Billy Elliot ovat listalla, sekä Lahden kaupunginteatterin Chigago.

kiitos koko porukka ♥

Joululuukku 24

Viimeiseen luukkuun vähän jouluaaton kuulumisia kännykkäkuvien kera.

Meidän joulukuusi ♥

Aamulla heräilin yhdeksän aikaan ja söin, lähdettiin kymmeneksi naapuriin viemään vähän joululahjoja ja jäätiin juttelemaan ja syömään mandariineja myös. Kun sieltä oltiin päästy oleskeltiin kotona ja lähdettiin puoli yhden maissa ensin hautausmaalle ja sieltä isin kummeille syömään hyvin ja viemään/hakemaan lahjoja.

Joulusäätä kello puoli kahden aikoihin, nyt on varmaankin kaksikymmentä senttiä jo satanut lisää lunta! ♥

vähän jouluruokaa :)

isin kummien joulukuusi

Isin kummeilla oli tarjolla hyvää ruokaa ja seuraa. Oltiin siellä ehkä kaksi ja puoli tuntia ja sitten lähdettiin kotiin päin. Ensin syötiin kinkkua, perunaa, laatikoita, lohta, salaatti ja juustoa. Niiden jälkeen pidettiin vähän taukoa ja sen jälkeen tarjolla oli kolmea kakkua, torttuja ja pullaa.

Katseltiin televisiosta Cirque du Soleilin Kà- esitystä ja olipas se hieno! Cirque du Soleil tulee Suomeen 11.3.-15.3.2015 seitsemän esityksen verran. Hartwall arenalla nähdään Quidam- niminen esitys, jonne minäkin suuntaan. Television katselun jälkeen syötiin siis kakkuja ja muita herkkuja, sitten katsottiin hetki vielä Suden arvoitusta kunnes suunnattiin pimeään lumisateeseen. Käytiin vielä matkalla nappaamassa yksi lahja ja sitten tultiin kotiin.

selkeä kuva lumisadeajelulta kotia kohti

Kotona haettiin mummilta (joka asuu ihan muutamankymmenen metrin päässä meidän talosta) vähän lahjoja meille ja avataan ne sitten kun kaikki tulee sisään, tuossa ne nököttää kuusen alla. Nyt kirjoitan tätä ja kuuntelen Ylvistä. Lahjatoiveita mulla ei kummemmin ollut, kirjoja lähinnä. Saa nähdä mitä sieltä tulee, kivoja yllätyksiä luultavasti! Palailen varmaankin vähän lahjojen esittelyn muodossa jossain vaiheessa. 

tämä ei ole puhelinkuva eikä edes tänään otettu mutta ponit on hienoja ♥

Ihanaa ja vauhdikasta, mahtavan hauskaa joulua sekä uuden vuoden odotusta kaikille! ♥

Joululuukku 23

Esittelyssä teatterikamppeet, osa 2.

Helsingin kaupunginteatterin kirppikseltä nappasin mukaan tämän mekon, mutta en tiedä mistä prokkiksesta tämä on.

Hkt'n kirppikseltä tämäkin, Wicked- musikaalista Fiyeron takki. Tuukka Leppäselle kuulunut tämä.

Muutama kirja, Lontoosta ostettu Wickedin synnystä kertova opus tuo eka. Toinen kertoo hkt'n historiasta ja viimeinen näyttelijän työstä Suomessa.

Käsiohjelmia. Chigago Lahden kaupunginteatterissa, Zivago, Tarzan, Miten menestyä vaivatta liike-elämässä, Wicked, High School musical ja Kapteenikadun tyttö hkt'llä sekä Seili Turun kaupunginteatterissa.

Lisää käsiohjelmia. Viulunsoittaja katolla hkt'llä, Robin Hoodin sydän Ryhmäteatterissa, Suomenlinnan kesäteatterissa siis. West side story Lahden kaupunginteatterissa ja Once Lontoossa.

Tässä vielä sekalaista, kaksi teatteriin- lehteä, lehtileike Robin Hoodin sydämestä ja Wicked- sekä hkt- pussit.

Hyvää joulua kaikille!

Joululuukku 22

Esittelyssä Kaikki ranteet auki.

Nimi Kaikki ranteet auki - kirjallisen viestinnän tähtihetkiä

Kirjailija Miska Rantanen 

Ilmestymisvuosi 2014

Sivuja 167

Kaikki ranteet auki- kirjaan on siis koottu tekstityöläisten mokailuja. Kirja on jatkoa Kukkiva syyspervo ruukussa- teokselle (jota en ole saanut käsiini). Hauskoja kuvia koko kirja täynnä ja mahtavaa että mokailut pääsevät kaikkien iloksi kirjan sivuille. Luin tätä junassa ekan kerran ja yritin pidätellä naurupuuskia, yksinkertaiset kirjainvirheetkin voivat muuttaa koko lauseen merkityksen ja silloin on naurussa pitelemistä.

Piristystä pimeisiin iltoihin tai tylsiin hetkiin saa kun nappaa Kaikki ranteet auki- kirjan ja avaa jonkun aukeaman. Siinä on varmasti jokin hauska tai outo virhe jolle voi hymähtää. Suosittelen selailemaan, hauskoja virheitä sattuu kaikille ja osa niistä on päässyt hauskuuttamaan kaikkia. Ulkoasu on myös kiva eikä turhan vakava, ja kansi jo lupailee hihitystä ja hekotusta kirjan sivuilla.  

Joululuukku 21

Esittelyssä Being Human, kausi 1.

Nimi being human (being human)

Ohjaaja Philip John, Colin Teague, Daniel O'Hara, Charles Martin, Toby Haynes, Alex Pillai, Kenneth Glenaan, Declan O'Dwyer

Käsikirjoittaja Toby Whithouse, Jamie Mathieson, Lisa McGee, John Jackson, Brian Dooley, Tom Grieves, Rachel Anthony, Tony Basgallop, Lucy Catherine, Sarah Phelps, Daragh Garville, Sarah Dollard

Päärooleissa Lenora Crichlow, Russell Tovey, Aidan Turner

Ikäraja K16

Jaksoja 37

Kausia 5

Juoni Kolme kämppistä asuvat saman katon alla ja yrittävät elää normaalia elämää. Se on tietysti vaikeaa, koska he eivät ole ihan sitä miltä näyttää. Mitchell (Aidan Turner) on vampyyri, George (Russell Tovey) on ihmissusi ja Annie (Lenora Crichlow) taas aave. 

Aloin katsomaan tätä Netflixistä sen takia että Aidan Turner on mukana. Hänet tunnistaa luultavasti ainakin Hobiteista joissa herra näytteli Kiliä. Itse tykästyin Turneriin Varjojen kaupungit: Luukaupunki- elokuvassa jossa hän näytteli Luke- nimistä tyyppiä. Aidan Turner on kyllä taitava näyttelijä ja kuulostaa ihan mahtavalta kun hän huutaa (noniin nyt kuulostaa jo hämärältä mutta... oikeesti :D ) 

Mutta siis. being human on tosi taitavasti tehty sarja. Alkuasetelma saattaa kuulostaa vähän kliseiseltä mutta juonen edetessä se ei kuitenkaan sitä ole. Olen naureskellut ääneen monta kertaa eli myös huumori toimii. On tässä draamaakin joka on oikein hyvä juttu, ja on se vähän jännäkin. Ykköskaudellakin ehtii jo tapahtua vaikka mitä, ja katselen innostuneen kauhun sekaisessa odotuksessa tätä jakso kerrallaan. Pelottaa että jossain vaiheessa tapahtuu jotain, juoni menee pilalle, joku päähenkilö kuolee tai muuttuu kamalaksi tai jotain muuta. Niin ei saa käydä.

Jaksot kestävät sen tunnin suunnilleen, joten yhdessäkin jaksossa tapahtuu vaikka ja mitä. Kuitenkin sarjan koukuttavuuden takia jaksaa katsoa vaikka kolme jaksoa putkeen... Ainoat miinutkset tulevat siitä, minkä näköisiä ihmissudet ovat (hyi että) ja siitä että välillä juonessa on kohtia jotka ärsyttää tai sitten tulee joitain tyyppejä jotka ovat ihan kamalia.

Näyttelijät ovat oikein hyviä ja hahmot hyvin tehty ja niille rakennettu selkeät luonteet. Koskettaviakin kohtaamisia hahmojen välillä on ollut. Aidan Turner vaan on mahtava, että kehumpa sitten varsinkin Mitchellin hahmoa, joka on ihanan komea, tyylikäs ja hauska. Turner näyttelee vahvasti ja luonteenpiirteet tulevat selvästi esille. Hyvähyvä.

Suosittelen kaikille ihmissusi-vampyyri-aave-faneille ja myös jännityssarjojen ystäville.

siinä vielä Aidan Turner

Joululuukku 20

Esittelyssä Keksi.

Nimi Shining Monday "Keksi"

Rotu Tilastohevonen, risteytysponi

Väri Kimo

Sukupuoli Tamma

Syntynyt 12.5.2008

Isä Wytok PL

Emä My Grey Day

Luonne Keksi on maailman ihanin poni ♥ Se on fiksu, kiltti ja sopivan säpäkkä. Keksi on aina iloinen vaikka tietysti välillä vähän voi jokin ärsyttää. Keksin kanssa tulee yleensä kaikki toimeen ja se on luotettava joka tilanteessa. Keksi tykkää laukata lujaa. Neiti tykkää myös porkkanoista ja muistra herkuista. Se on vähän hienohelma eikä halua kävellä vesilätäköistä.

Keksi tuli minulle 9.7.2012 neljävuotiaana pikkuisena ponivauvana. Neiti käyttäytyi heti hyvin ja sopeutui hienosti uuteen paikkaan. Nyt, noin kaksi ja puoli vuotta myöhemmin meillä menee oikein hyvin. Keksin kanssa on mahtavaa touhuilla koska se on aina tulossa portille vastaan jos sitä menee hakemaan eikä lähde karkuun kun sitä ottaa kiinni. Keksi ei heitä selästä tai pukittele eikä lähde käsistä vaikka se pelästyisi. Keksi laukkaa maastossa ja pellolla mutta hidastaa jos sitä pyytää hidastamaan (yleensä siis :D ) Keksin seura piristää ja sen kanssa on aina kivaa. Keksi on mahtavin ♥

»Täällä« on Keksiblogi ja »täällä« Keksin sivut sukupostissa.

Joululuukku 19

Esittelyssä Tervetuloa Ruotsiin!

Nimi Tervetuloa Ruotsiin! (Welcome to Sweden)

Ohjaaja Greg Poehler ilmeisesti

Käsikirjoittaja Greg Poehler

Päärooleissa Greg Poehler, Josephine Bornebusch

Ikäraja K7

Jaksoja 10

Kausia 1, tulee ainakin toinen kausi vielä

Juoni Bruce (Greg Poehler) muuttaa Ruotsiin tyttöystävänsä Emman (Josephine Bornebusch) perässä. Hän aloittaa totuttelun ruotsalaiseen elämäntyyliin, kieleen ja ihmisiin. Kaikki ei aina suju ihan vaivattomasti eikä ole varmaa onko Ruotsi sopiva paikka Brucelle vaikka Emma sieltä tuleekin.

Tiesin että tämmöinen sarja tulee ja AVAhan sitä esittää maanantaisin klo 21.30. Netflixistäkin tämä löytyy ja sieltä katsoinkin sarjan kokonaan muutamassa päivässä. Jaksojen parinkymmenen minuutin kesto on mainio ja juoni on koko kauden läpi selkeä ja mukava seurata. Sarja onkin oikein hauska ja hyväntuulinen ja ruotsalainen maisema on hieno. Ruotsin kielikään ei häiritse vaan se on oikeastaan piristävää tuolla englannin seassa. Hahmot ovat vähän kliseisiä mutta hauskoja silti.

Greg Poehlerin ja siskonsa Amy Poehlerin tekemä sarja tämä on ja myös Amya nähdään sarjassa. Eniten hahmoista pidin Marcuksesta (Gustav Roth) joka oli komea ilmestys ja kohtelias ja kiva tyyppi. Hän tosin oli mukana kahdessa jaksossa mutta ei se mitään. Väärinkäsityksiähän tuli toki ruotsin ja englannin kohdatessa mutta ne olivat ihan hauskasti tehty. Sarjan huumori toimi ja odottelenkin innolla toista kautta.

Suosittelen katsomaan, itse varmaan opin ruotsiakin tässä samalla :D Mukava sarja kyllä.