Heathers @ Theatre Royal Haymarket

Scroll down for English

photos © Pamela Raith

Heathers meni The Other Palacessa tänä kesänä, ja siirtyi Theatre Royal Haymarketiin 3. syyskuuta. Kuten Eugenius!, tämäkin on sellainen esitys, jota odotin kovasti. Se taisi olla lähes kokonaan loppuunmyyty viime esitysjaksolla, ja hyvin yleisö on löytänyt musikaalin täältä uudestakin esityspaikasta, katsomo oli melkein täynnä ja esityksen jälkeen yhteiskuvia näyttelijöiden kanssa jäi odottamaan ainakin sata ihmistä. En tiennyt esityksestä paljon mitään ennen kuin katsoin Youtubesta jonkun koulun version siitä, ja sen jälkeen vähän mietin, että onkohan tämä nyt minun juttuni. Hieno oli se versio, jonka Youtubesta löysin, mutta eteni vähän hitaasti ja tarina oli jossain kohtaa vähän tyhmä. No, tähän Lontoon versioon on vaihdettu muutama biisi ja käsikirjoitustakin muutettu, ja kaikki tämä on kyllä vienyt showta parempaan suuntaan. En ole nähnyt 80-luvulla ensi-iltansa saanutta Heathers-leffaa, mutta se on kulttimaineessa ja kuulemma katsomisen arvoinen.

Veronica (Carrie Hope Fletcher) ja kumppanit ovat aloittelemassa kouluvuotta ja Veronica toivoo kuuluvansa suosittuun Heathers-porukkaan, sillä häntä ja hänen kaveriaan Marthaa (Jenny O'Leary) ja itse asiassa kaikkia muita, paitsi urheilijoita ja Heatherseja kiusataan koulussa. Heather Chandler (Jodie Steele), Heather Duke (T'Shan Williams) ja Heather McNamara (Sophie Isaacs) ottavat Veronican mukaan jengiinsä, kun tämä pelastaa heidät jälki-istunnolta väärentämällä lupalapun. Sepä on mahtavaa, Veronicaa ei enää hyljeksitä ja kuumat kundit kehuvat häntä. Mikäs sen parempaa. Kouluun tulee uusi poika, Jason Dean elikkä J.D. (Jamie Muscato), joka salaperäisyydellään ja tappelutaidoillaan hurmaa Veronican. J.D. ei ehkä olekaan niin hyvä tuttavuus, sillä yhdessä vietetyn yön jälkeen Veronica ja J.D. menevät Veronicalle suuttuneen Heather Chandlerin kotiin ja tulevat myrkyttäneeksi tämän. Ei siinä mitään, Veronica väärentää itsemurhaviestin ja homma on sillä selvä. Kuolemia tulee kuitenkin lisää ja Jason Deanin synkkyys vain pahenee, kunnes hänen murhanhimonsa alkaa olla Veronicalle liikaa ja tämä uhkaa erota koko tyypistä. Pian koulu ja kaikki oppilaat ovat vaarassa, ja Veronican täytyy puhua J.D.:lle järkeä. Mutta onnistuuko hän siinä vai joutuuko Veronica hyvästelemään koulukaverinsa ja koulurakennuksensa?

Heathersia rakastetaan ja paljon. Ei siitä muuta osaa sanoa. Katsomossa oli Heathereiksi pukeutuneita tyttöjä, ihmisiä jotka olivat nähneet esityksen jo monesti ja muutenkin niin hyvä ja innostunut energia, että minua hymyilytti jo ennen shown alkua. Ja ai että sitä kiljuntaa ja aplodeja ja hurrausta, kun ensimmäinen biisi loppui! Ja tässä oli tiettyjä vuorosanoja, ilmeitä, eleitä ja hetkiä, joille taputettiin, naurettiin ja huudettiin innoissaan. Fanikunta on selvästikin rakentanut vahvan suhteen esitykseen ja tietää, mitä tapahtuu milloinkin ja milloin tulee hyvä tai superhyvä kohtaus. Varsinkin J.D.:n ja Veronican seksikohtaus, tai se hetki, kun J.D. repäisee Veronican paidan auki, sai koko katsomon repeämään liitoksistaan. Ja ihan joka biisin jälkeen alkoi huutomyrsky ja pitkät aplodit. Ihanaa! Rakastan sitä, kun esityksen katsomossa on noin villi ja iloinen tunnelma. Toki se vaatii sitä, että show on hyvä, mutta tälle oli helppo hurrata, sillä Heathers on tehty ammattitaidolla ja tunteella eikä siinä ole heikkoja kohtia. Tai no, välillä vähän ärsyttää, kun kohtauksesta toiseen siirrytään monta kertaa sammuttamalla näyttämöltä valot ja sitten ollaan taas seuraavassa paikassa. Mutta nämä hetket ovat aplodien täyteiset, eli eipä siinä taputtaessa mitään haittaa, että on hetken pimeää eikä mitään tapahdu.

Carrie Hope Fletcherillä on ihan mahdottoman kaunis ääni! Hän näyttelee myös hyvin, mutta erityisesti musikaalinen lahjakkuus tulee Veronican roolissa esiin. Fletcher on vahva ja hauska Veronica, joka on iloinen ollessaan osa Heathers-ryhmää ja varsin rakkauspöhinöissä J.D.:n kanssa hengaillessaan. Hän on kovasti koulukavereidensa murhaamista vastaan, mutta suostuu helposti väärentämään itsemurhaviestit. Fletcher on roolissa oikein hyvä ja hän tuo hahmostaan esiin monta eri tasoa. Jamie Muscaton J.D. on ollut suosikkini jo West End Livestä lähtien, ja kyllähän hän oli varsin ihastuttava ja kauhea J.D. Ai että mikä pahan pojan charmi ja surullinen lapsuus ja huonohko isäsuhde ja salaperäinen luonne! J.D. on kuin suoraan jostain suosikkihahmo-listastani repäisty, hänessä on niin paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hahmon, jonka tarina kiinnostaa minua. Ja Jamie Muscato on täydellinen näyttelijä Jason Deanin rooliin, kaikki ne ilmeet, eleet, hymyt, hullunkiilto silmissä suunnitellut murhat ja vilpitön, suuri rakkaus ja palvonta Veronicaa kohtaan on tuotu lavalle niin uskottavasti, että J.D. alkaa jo vähän kammottaa katsomon puolella istuvaa. Mutta silti hän on niin hurmaava ja taas se ihastuttava hymy ilmestyy Jason Deanin naamalle, eikä hänestä vain voi olla pitämättä, vaikka hän on ihan pitelemätön ja suuruudenhullu ja valmis räjäyttämään vaikka koko koulun, jos Veronica niin tahtoo, tai vaikka ei tahtoisikaan. Muscato on loistavan lahjakas ja tekee J.D.:n roolin niin hyvällä otteella, tunteella ja rautaisella ammattitaidolla, että hänen roolityötään on ihan parasta katsoa. Ja Muscaton ja Fletcherin yhteistyötä on hienoa, etenkin Dead Girl Walking, Seventeen ja I Am Damaged-biiseissä. Näistä viimeisessä kaunis kohta on se, kun J.D. on koulussa pommi sylissään, ja Veronica laulaa, että sano moi Jumalalle. Minä ainakin näen sen niin, että Veronica on sitä mieltä, että surullisen tarinan maan päällä saanut J.D. pääsee parempaan paikkaan.

Jokaisella Heatherilla on taitava näyttelijä roolia tekemässä, eniten pidin ehkä Sophie Isaacsin Heather McNamarasta, joka oli Heathereista mukavin ja viattomimman oloinen, vaikka osallistuikin muiden kiusaamiseen ihan tyytyväisenä. Lifeboat-biisi on kaunis ja se onkin McNamaran tähtihetki, Isaacs laulaa ihanasti ja tuo biisiin paljon tunnetta. Hän tekee hahmostaan hauskan, pirteän, epävarman ja uskottavan. McNamara on pohjimmiltaan tosi mukava ja kiva tyttö, mutta huonossa seurassa hänestä on kuoriutunut kauhea kiusaaja. Onneksi tämä kuori rakoilee ja parempi ihminen tulee esiin. Heather Chandlerin roolissa nähtävä Jodie Steele on ihastuttava, hän on selvästikin kaikkien muiden opiskelijoiden yläpuolella ja hallitsee koulua kylmänviileällä otteella, kunnes hörppää myrkkyä ja kuolee. Sen jälkeen tulevatkin vasta Chandlerin parhaat kohtaukset, hän on ihan mahtava kuolleena Heatherina, joka vainoaa Veronicaa ja kommentoi kaikkea, mitä tapahtuu. Heather Duke on valmiina ottamaan johtaja-Heatherin paikan heti Chandlerin kuoltua ja Never Shut Up Again-biisi on mainio. T'Shan Williams tekee hyvää työtä ja hänellä on lavalla monta loistavaa hetkeä. Mainitaan vielä urheilijakaksikko Ram (Dominic Andersen) ja Kurt (Christopher Chung), kylläpä on hyvä parivaljakko tämä ja hieno kemia näyttelijöillä, tulee selväksi että he ovat hyviä ystäviä ja selvästi samaa mieltä toistensa kanssa. Jenny O'Leary on ihana Martha, hän on aika lailla ainoa oikeasti hyvä tyyppi koko esityksessä, ja joutuu kärsimään kaikkien muiden pahanteosta, jopa Veronica, Marthan paras ystävä, pettää Marthan. Kindergarten Boyfriend-biisi on surullinen ja kaunis ja ihastuttava, ja O'Leary laulaa hurmaavasti. Muuten mieleen jäivät vielä Sergio Pasquariello parissa roolissa ja Rebecca Lock innokkaana opettajana Pauline Fleminginä.

Musiikki on tosi kivaa, ja etenkin biisien sanoituksista tykkään, ja siitä, miten ne luovat erilaisia tunnelmia kohtauksiin. Ensimmäinen biisi, Beautiful, on yksi suosikeistani, siinä kerrataan hyvin se, kuka on kukakin, mihin tarina sijoittuu ja mitä ennen musikaalissa kerrottua tarinaa on tapahtunut. Candy Store on Heathersien biisi, ja siinä riittää ilkeää tyttöenergiaa ja itsevarmuutta ja selväksi tulee, että tämä porukka pyörittää koulua. Fight For Me-biisissä Jason Deanin tappelutaidot tulevat esiin mahtavassa hidastetussa koreografiassa ja Veronica on ihan myyty, ja tässä biisissä on muuten tosi hyvät sanat, samoin sanoitus on hieno Big Fun-biisissä. Dead Girl Walking saa yleisön sekaisin, Veronica kiipeää J.D.:n makuuhuoneeseen ikkunan kautta ja siitähän lähtee villi yhteinen yö, loistava koreografia ja tunnelma tässä kohtauksessa. The Me Inside Of Me on Heather Chandlerin itsemurhaviestistä lähtevä biisi, oikein mainio tämä ja sanoitus on loistava tässäkin. Our Love Is God paljastaa, kuinka paljon J.D. on oikeasti valmis tekemään Veronican puolesta, ja myös sen, että Veronica on totaalisen rakastunut Jason Deaniin. My Dead Gay Son on ihan mahtava, samoin Yo, Girl, jossa on hieno, ahdistava tunnelma. Meant To Be Yours on vahva biisi, voi ei J.D. raukkaa, jolle selviää, että Veronica ei enää halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä. I Am Damaged-biisin mainitsinkin jo, siinä siis J.D.:n tarina loppuu ja Veronica tuntuu unohtavan kaiken pahan ja antavan kaiken anteeksi. Kokonaisuudessaan musiikillisesti ehkä parhaita musikaaleja mitä olen nähnyt, varsinkin kun sanoitukset ovat niin sujuvat, fiksut, hauskat ja kauniit ja sävellys menevää, vauhdikasta ja vivahteikasta.

Heathers on vauhdikas, hauska, nokkela ja tarkka kuvaus lukioelämästä yhden tytön näkökulmasta. Se naurattaa, viihdyttää, saa innostumaan ja iloiseksi, mutta ei tämä ole mikään iloinen tarina. Ihmisiä kuolee, koulussa kiusataan, moni miettii itsemurhan tekemistä, rakkaus on vaarallista eivätkä aikuiset ymmärrä mitään. Vaikka esityksessä käsitellään synkkiä teemoja, se tehdään huumorin ja loistavasti onnistuneen, sujuvan ja yleisön otteessaan pitävän tarinan kautta. Katsomossa ei oikein ehdi surra hahmojen kohtaloa, kun käsikirjoitus pitää tunnelman hienovaraisesti kaiken pahan yläpuolella, mutta siten, että esityksen jälkeen jää pohtimaan, miksi J.D. on niin paha ja rikkinäinen, miksi Heathersit kohtelevat kaikkia huonosti, miksei Veronica estä poikaystäväänsä, miksi Kurt ja Ram haluavat olla niin suosittuja ja machoja, miksei kukaan pysäytä tätä kauheaa kierrettä. Paljon tärkeitä ja ajankohtaisia ongelmia esityksessä on mukana, ja se on hyvä. Mutta kyllä katsomossa unohtuu, että näiden aiheiden pitäisi olla synkkiä tai surullisia, sillä meno on vauhdikasta, huumori hilpeää, kohtaukset etenevät energisesti ja tämä on tehty niin, että yleistunnelma säilyy riehakkaana. Varsin onnistunut show, enkä yhtään ihmettele, miksi tämä on niin suosittu. Heathersista ei ole yhtään vaikea pitää, se pitää otteessaan ja on täynnä taitoa.

Pakko tästäkin sanoa, että toivottavasti esitys nähdään joskus myös Suomessa. Tämä voisi olla varsinkin nuorille ihan loistava, ja niille, jotka ovat olleet nuoria leffan ilmestyessä. Ja muillekin. Tosi hyvä!

I saw Heathers at Theatre Royal Haymarket on 6th of September.

Veronica (Carrie Hope Fletcher) is starting her senior year in Westerburg High and everything is the same - people are bullying each other, grown ups don't understand anything, jocks are handsome but annoying, geeks and nerds are being tortured, every day of high school is a battle. And the Heathers rule everything. Luckily Veronica saves Heathers from detention with her excellent forgery skills and they take her under their wings. A new kid comes to Westerburg, and this mysterious Jason Dean (Jamie Muscato), J.D. for short, really gets Veronica's attention and they become boyfriend and girlfriend (which is a lot less cute and sweet as you would imagine). After an argument with Heather Chandler (Jodie Steele) Veronica spends a night with J.D. and they both go to Chandler's house to apologize Veronica's behavior, but things happen, there is something poisonous involved, and they end up with one dead Heather. Well, that's not too bad - Veronica forges a suicide note and everything is fine. But then someone else dies. Veronica realizes that Jason Dean is not that good as a boyfriend or as a person, but she is ready to forgive. Not a very good call, as Veronica will notice. Suddenly the whole school is in danger and Veronica is the only one who knows what is about to happen. Can she talk J.D. out of his crazy plan or does she need to say goodbye to everyone and everything she knows?

So, so much fun! That's what it was watching the show. I mean, the whole audience made me smile before the show had even started, there was so much excited energy in the theatre and everyone just waited the musical to start so they could see the story and the characters. Heathers is really, really popular and it's obvious that people love it. And that screaming and cheering after the first song - amazing! I love a good audience and this one was the best ever. When the audience participates, cheers, applauds and just enjoys the show, it's an amazing feeling to share. I'm sure everyone on stage is happy to see audience this excited, but I was just super happy to be part of the audience. We don't have this kind of cheering among the audience in Finland. Like ever. And now that I have been seeing shows in London, I'm always so happy to return because I know that I can just cheer and give standing ovations if I want. I can (and will) do that in Finland too, of course, but I think standing ovations are still pretty rare here. At least ones with the whole audience standing and cheering and having fun. But yeah - the point was that I just loved the excitement and energy in the audience. The show has to be great to get standing ovations and love from the spectators, and Heathers really is everything you could want from a musical. It's funny, clever, awful, beautiful, just full of everything great and really keeping the audience focused on all that happens on stage. And not to mention the killer music! So many funny, witty, smart, beautiful, touching and surprising lyrics and melodies, a joy to listen and the choreography (by Gary Lloyd) really suits the songs and the atmosphere of the scenes.

Carrie Hope Fletcher has a really beautiful voice, she brings so much feeling to all the songs. Fletcher is also talented as an actress, her Veronica is a strong and funny, smart girl, who falls in love with Jason Dean and kind of loses the sense of good and bad. Veronica does have a will to do everything in a right way, but she also wants to be with J.D., and she can't have both. Fletcher does a great role and brings many details to Veronica. And then this guy called Jamie Muscato! What a true talent. His bad boy Jason Dean is so good, mysterious, scary, broken, unstable, funny, charming and sensitive. It's a joy to watch him on stage, all those smiles, movements, gazes, considered little details and big aggressive moments are done perfectly. J.D. is an interesting character, I really want to believe he's not all bad and that there's a lot of good inside him. And I think there is, because Jason Dean is just a boy who doesn't know what he should do, and then he decides to do the wrong thing and everything falls apart. And the way Fletcher and Muscato work together - such a good connection between the actors and their characters. I especially love the duets they have, such as Dead Girl Walking (the audience went totally crazy when J.D. ripped Veronica's shirt open), Our Love Is God, Seventeen and I Am Damaged, which has beautiful lyrics and especially one line, when Veronica sings "say hi to God" when J.D.'s story is about to end. The way I see this scene is that Veronica believes that Jason Dean, poor J.D., who has had a rough path, will find some place better. One of the most beautiful and meaningful moments in the show in my opinion.

Jodie Steele is great as Heather Chandler, and her best moments on stage happen after her tragic death. Steele really shows the self-confidence and cold calmness of the almighty Heather Chandler, who rules the high school world, even after her death. T'Shan Williams is Heather Duke, who takes over the place of a leader when Chandler is gone. She does good job trough the show and especially on a song called Never Shut Up Again. Heather McNamara is played by Sophie Isaacs and she is my favourite Heather, so sweet and lovely, the most innocent of the Heathers, but McNamara has also bullied other kids and made fun of them, so she is not some perfect girl in a wrong company. However, under all that bad popular girl attitude is a frighten, nice and beautiful young girl. And Lifeboat is such a beautiful song and Isaacs' voice is wonderful. Jenny O'Leary is amazing, sweet and friendly Martha. She is the only really good person in the show and still she has to suffer from bullying and insults, and even Veronica, Martha's best friend, is ready to betray her. O'Leary has an amazing voice and Kindergarten Boyfriend is so beautiful and sad song. Dominic Andersen as Ram and Christopher Chung as Kurt are such a great pair and it's clear that they really are good friends. They have so many great and fun scenes on stage and both actors do fantastic job. Let's mention a few cast members more... Sergio Pasquariello does a few roles and Rebecca Lock plays Pauline Fleming, and they both are brilliant.

My favourite songs from Heathers are Beautiful, which is the first song of the musical and a good introduction of the characters and the world of the story, Candy Store, which is the power song of the Heathers and just full of girl energy and self-confidence, Fight For Me, which has a very well done slow motion fight scene, Big Fun and Dead Girl Walking. I also love Our Love Is God, Yo Girl and I Am Damaged. Meant To Be Yours has amazing, intense feeling, Me Inside Of Me has especially great lyrics and I Love My Dead Gay Son is such a funny and cheerful song. The whole score is full of so many good and clever songs, I could listen to it on repeat and smile and laugh and be happy and sad.

Heathers is frickin' awesome! It's a sharp, true and funny story about the world of high school, the place where everything seems like the biggest deal in the world and where people have to be strong, beautiful and popular to survive. Or maybe not, maybe they can be whoever they are and that's enough. There are many important and dark themes in the story, but it's not until the end of the show when i started to think about them and had my head full of questions - why didn't Veronica stop J.D.? Why did everyone let the Heather rule the school? Why did Veronica betray Martha? Why didn't the teachers and parents help their kids? Why is Jason Dean so broken? How can all of this happen? It's amazing that a show raises questions and thoughts. With an excellent cast, amazing music and great set design, lighting, costume design and choreographies this musical makes the audience crazy (in the best possible way) and is done with talent. I really really liked it and it's definitely one of my favourite musicals from now on. I would love to see Heathers in Finland some day, it's so good that I think it would be really loved here.

How very.