 |
| kuvat Tapio Vanhatalo |
Eilen näin Kiviä taskussa-esityksen toiseen kertaan mukanani kolme jotka eivät vielä olleet esitystä nähneet.
Kiviä taskussahan on saanut ensi-iltansa jo 24.10.2002 ja siitä lähtien parivaljakko Martti Suosalo ja Mika Nuojua on saanut esittää tarinaa loppuunmyydylle salille. Rooleja on 15 ja näyttelijöitä kaksi, eli tekemistä herroilla riittää.
Charlie (Suosalo) ja Jake (Nuojua) menevät avustajiksi amerikkalaisen elokuvan kuvauksiin ja tapaavat kuvauksissa monenlaisia ihmisiä, esimerkiksi innokkaan ohjausassistentin Erinin (Nuojua), ihastuttavan filmitähden Caroline Giovannin (Suosalo) ja tämän henkivartijan Jockin (Suosalo).
Ovat nämä herrat kyllä taitavia, esitystä on nautinto katsoa eikä malttaisi lähteä väliajalle saati sitten kotiin. Nauraa saa ja kunnolla, sekä nauttia tarinasta ja varsin värikkäistä hahmoista. Esityksessä ei oikeastaan ole mitään huonoa ja se on hioutunut vuosien varrella teräväksi ja sujuvaksi, huumori toimii ja kaikki onnistuu. Ehdottomasti yksi parhaista jutuista mitä olen nähnyt ja toivottavasti ehdin näkemään vielä uudestaan, tästä ei saa tarpeekseen.
Sekä Suosalo että Nuojua saavat muutettua itsensä hahmosta toiseen sujuvasti ja nopeasti, pienillä eleillä lavalle ilmestyy milloin kukakin. Taitavaa työskentelyä ja yleisö pysyy näyttelijöiden ja tarinan otteessa tiukasti. Muutama vakavakin kohtaus mahtuu mukaan, mutta pääosin aina joku katsomossa hekotteli ja yleensä koko yleisö samaan aikaan. Tyylikäs tanssikohtaus sai ansaitsemansa aplodit ja myös loppukiitokset raikuivat pitkään.
Kiviä taskussa on mahtava, hauska ja kertakaikkiaan onnistunut esitys.
Ai että, upea Kiviä taskussa! En ole ikinä saanut kirjoitettua tästä itse, mutta katsomossa olen istunut kolme kertaa, ja joka kerta olen poistunut yhtä hienoissa tunnelmissa. Teksti itsessään on kiinnostava cocktail iloa ja surua, mutta se, miten tämä kaksikko kaikki viisitoista rooliaan esittää... Näen kaikki hahmot sieluni silmin niin selvästi, aivan erinäköisinä, vaatteineen ja hiuksineen! Enkä kyllä muista, mikä muu teatteriesitys olisi koskaan naurattanut minua niin kovasti kuin tämä. On ihanaa olla mukana koko yleisön yhteisessä hyvässä fiiliksessä. Kiviä taskussa katsoessani en koskaan ole analysoinut näkemääni sekunnin vertaa, kuten yleensä teatterikatsomossa aina. Nauttinut vain ja todella unohtanut kaikki muut murheet.
VastaaPoistaMutta jospa nyt lopetan vaahtoamasta ennen kuin puuttuva bloggaus syntyy kokonaisuudessaan tänne kommenttikenttään! ;)
Mun oli pakko vähän kirjoittaa ja kehua, tämä on kyllä loistava! Niin taitava kaksikko lavalla ja mahtavaa katsoa :)
Poista