Täydelliset häät @ Keski-Uudenmaan Teatteri

 

kuvat © Tuomas Scholz

Näin Täydelliset häät ensi-illassa 1.6.

On hääpäivän aamu hotellin sviitissä. Sulhanen (Kalle Tahkolahti) havahtuu elämänsä suurimpaan tilaisuuteen krapulassa, kuhmu otsassa ja päässään hatarat muistikuvat edellisillan polttareista. Ja sitten vierestä herää Nainen (Marika Huomolin), joku aivan tuiki tuntematon, jonka kanssa onkin sitten yöllä tehty juuri sitä mitä hääsviitissä ehkä yleensä tehdäänkin, tosin tavallisesti vasta häiden jälkeen ja mieluiten sen kanssa, jolle on sanottu tahdon. Jotain pitäisi keksiä, jotta pian solmittava avioliitto ei mene plörinäksi ennen kuin ehtii edes alkaa. Paikalle pölähtää Bestman (Jari Vainionkukka), ja pian myös tuleva Morsian (Emilia Sinisalo). Ja sitten vielä Siivooja (Anna-Leena Sipilä) sattuu sviittiin juuri väärällä hetkellä. Eikä aikaakaan, niin johan on myös morsiamen Äiti (Eija Vilpas) paikalla soppaa sekoittamassa. Kuka keksii ja millaisen suunnitelman tilanteesta pääsemiseksi, kenelle paljastuu totuus, kuka rakastaa ja ketä, ja pääseekö kukaan alttarille asti?

Mitä on farssi? Ovia, väärinkäsityksiä, sekavia suunnitelmia ja vielä sekavampia selityksiä, ihmisiä joita kaikki eivät ole tavanneet, sekaisin meneviä henkilöllisyyksiä, vauhtia, vaarallisia tilanteita, yleistä sählinkiä ja loppu, jossa sitten kuitenkin kaikki menee joten kuten parhain päin. Tätä kaikkea Täydelliset häät todellakin tarjoilee, ja onnistuneesti myös. Esitys on hauska, kuten farssissa tavoitteena on, ja kaaos lavalla pysyy sillä tavalla hallittuna, että sitä on nautinnollista katsoa. Ohjaaja Anna-Maria Klintrup pitää sinne tänne levittäytyvät juonikuviot hyppysissään ja punainen lanka säilyy, katsoja on perillä siitä mitä kukakin tietää, missä mennään ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja kun katsoja tietää enemmän kuin lavalla olevat, häästressin nielaisemat hahmot, voi tilanteesta repiä komediaa niin paljon kuin lähtee. Klintrupin ohjauksessa on hyvä, vauhdikas ja napakka rytmi, joka pitää tapahtumat koko ajan liikkeessä. Juonessa on sen verran käänteitä, että niiden kanssa saa olla tarkkana, niin lavalla kuin katsomossa. Vaikka näytelmä itsessään sekä tämä toteutus sisältävät suuren määrän hämentäviä suunnitelmia ja salaisuuksia, ei kokonaisuus ole kaaoottinen vaan laadukkaasti tehty ja harkittu. Ja niinhän sen kuuluukin olla, hyvin tehty sekoilu se vasta viihdyttääkin. Ja jos jotakin, tämä on ehdottomasti erittäin viihdyttävä esitys.

Täydellisiä häitä on esitetty Suomessa ennenkin, aika paljonkin, mutta minä en ollut tästä kuullutkaan ennen tätä kesää. Toisaalta tämähän on juuri mainio (kesäteatteri)näytelmä, hyväntuulinen ja hauska. Sopii komediannälkäisille, naimisiin menneille tai menemättömille ja kaikille romantiikasta pitäville, tosin mikään perinteinen rakkaustarina tämä ei ole. Enemmänkin vaaleanpunainen painajaisuni. Mutta hulvaton sellainen. Teemu Loikas on suunnitellut lavastuksesta kyllä sellaisen vaaleanpunaisen unelman, että romantiikkaa oikein tihkuu pitkin tapetteja, kun kaikki seiniä, sohvaa, lattiaa ja kukkia myöten on enemmän tai vähemmän pinkin sävyistä. Lavastus hurmasi heti katsomoon mennessä, ja useine ovineen se on myös käytännöllisesti farssiin sopiva, vaikka ei tässä aivan kauhean paljon ovista rampatakaan. Sinikka Zannonin puvustuksessa on sopivasti sekä arkisuutta että juhlavuutta, ovathan tyypit valmistautumassa häihin. Myös päivän kulku näkyy puvustuksen kautta hyvin, kun vähitellen vaihdetaan juhlallisempaa asua päälle häävastaanoton lähestyessä. Puvustuksen yksityiskohdat ja hahmoille sopivat valinnat ovat mainioita, kuten vaikkapa Morsiamen Bride to Be-asukokonaisuus ja siivoojan liivi, joka vaihtaa kantajaa sitä mukaa kun suunnitelmat muuttuvat. Myös Siivoojan vaatteiden printi kannattaa lukea.

Näyttelijäporukka tekee lavalla varmaa, onnistunutta työtä, ja jokaiselle hahmolle on osunut juuri sopiva esittäjä. Saumattomasti yhteen pelaavat näyttelijät vyöryttävät tapahtumia eteenpäin varmalla otteella, ja hahmot on otettu haltuun taitavasti. Kalle Tahkolahti on erinomainen Sulhanen, hän osuu kaikkiin tekstin komediaiskuihin ja nostattaa kierroksia sitä mukaa, kun salaisuudet ja suunnitelmat kasaantuvat. Jari Vainionkukka tekee tosi onnistuneen roolin Bestmanina, ja tästä hahmosta tulikin suosikkini. Sujuvaa ja vaivattoman koomista roolityötä, jossa on mukana myös vakavampi taso. Eivät mene nämä häät nimittäin ihan niin kuin bestman(kään) odottaisi. Marika Huomolin tekee onnistuneen roolin, tajusin heti ekasta vihjeestä kuka hänen hahmonsa on, se teki roolista kiinnostavan seurata ja Huomolinin roolityö tuo esitykseen sopivasti nyansseja. Huomolin lukee hahmoaan taitavasti ja tuo rooliin sellaista asennetta, josta tykkäsin paljon. Anna-Leena Sipilä tuo komediataitonsa jälleen lavalle ja irrottelee Siivoojan roolissa näppärästi, mainiota läsnäoloa lavalla ja hauskoja yksityiskohtia roolityössä. Emilia Sinisalon Morsian on tapahtumista niin pihalla kuin olla voi, mutta pitää järjen päässä ja suhtautuu tapahtumiin napakalla päättäväisyydellä. Vaikka koko muu hääväki sekoilisi pitkin hotellia, Morsian saa täydellisen prinsessapäivänsä, ja sillä selvä. Sinisalo näyttelee hienolla, sopivasti liioitellulla tavalla ne hetket, joissa Morsian alkaa tajuta, että tässä on kenties jotain aika isoakin tapahtunut, ja hänelle on valehdeltu koko päivä. Eija Vilpas on hurmaava morsiamen äiti, selvästi valmistautunut tähän päivään jo pitkään ja valmis myös toteuttamaan kaikki tyttärensä haaveet ja siinä samalla komentamaan koko muun hääjoukon ruotuun. Hotellinjohtaja tuntuu tarinan kannalta vähän turhalta hahmolta, siitä huolimatta Seppo Halttunen ottaa onnistuneesti roolistaan kaiken irti ja saa nauramaan paitsi katsojat, myös kollegoiden suupielet nykimään lavan puolella.

Nopeatempoisen esityksen tahti harmittavasti vähän hidastuu loppuvaiheilla. Mitään ihmeellistä ei tapahdu, mutta jotenkin kierrokset laskevat eikä alussa hyvin asetettu tiivis rytmi kanna ihan loppuun saakka. Tässä saattaa olla ongelma jo tekstin tasolla, sillä viimeinen kohtaus vaikutti jollain tavalla kokonaisuuteen sopimattomalta, vaikka olikin näytelmän tyylin mukainen ja myös hauska. Jokin, ei aivan loppuratkaisussa, mutta sitä edeltäneessä kohtauksessa ei oikein ollut kohdallaan, ja jäi vähän häiritsemään. Mutta en sen tarkemmin osaa tätä rytmin kompastelua yhden katsomiskerran perusteella analysoida, eikä se kokonaisuudessa paljon vaikuttanut. Päällimmäiseksi jää ehdottomasti muistiin herkullinen alkutilanne ja sen sujuva toteutus lavalle, sekä se, miten kaikki vaan kasaantuu ja kasaantuu, kunnes toki lopulta alkaa romahtamaan. Pidän Täydellisten häiden tarinasta ja hahmoista yllättävänkin paljon, ja tällainen farssi on mieleeni, vaikka muuten en lajityypistä niin välitä. Ja tässä versiossa hahmot todella pääsevät oikeuksiinsa, niin Klintrupin ohjauksen kuin näyttelijäporukan roolitöiden ansiosta.

Täydelliset häät on varma naurattaja ja esitys, jota katsoessa viihtyy ja nauttii. Farssimaisella tavalla kaaoksessa ovat kaikki hahmot ja tapahtumat, ja ongelmien ratkaisut herkullisen epätoivoisia, kekseliäitä ja kummallisia. Tämä oli erinomainen kesäteatterikauden 2023 aloitusesitys, hauska, taitavasti tehty ja sujuva kokonaisuus, jossa kaiken komedian, väärinkäsitysten ja sekoilun lisäksi on myös tasoja, jotka antavat ajateltavaa. Rakkaus, ihmissuhteet, häät ja "se oikea" ovat kaikki asioita, joista saa vaikka minkälaisen tarinan, ja niiden käsittely farssin keinoin on Täydellisten häiden kohdalla riemastuttavaa. Kesäteatterikesän avaus oli siis onnistunut, vaikka katsomossa tällä kertaa vedettiinkin toppatakkia päälle ja kääriydyttiin vilttiin. Mutta ei sentään satanut!

Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos KUT!