 |
| Rauno Ahonen, Sauli Suonpää, Mikko Kivinen, Risto Kaskilahti ja Asko Sarkola. kuvat © Tapio Vanhatalo |
Lähdettiin eilen isin ja mummin kanssa kohti Helsingin kaupunginteatteria ja Ladykiller- Sarjahurmaajat esitystä. Aikeissa olikin tätä mennä katsomaan, mutta lopulta se jäi kolmanneksi viimeiselle näytökselle. Saavuttiin teatterille hyvissä ajoin, tilailtiin väliajalle vähän herkkuja ja käytiin parvekekerroksen lämpiössä katsomassa Katariina kirjavaisen suunnittelemia lavastepienoismalleja, esimerkiksi Tarzanin, Kolmen iloisen rosvon ja Katto Kassisen pienoismalleja on siellä esillä, käykäähän katsomassa!
Ladykillers kertoo viiden hengen rikollisporukasta, joka asettuu asumaan hieman hömpän vanhan rouvan vuokralaisiksi. Rouva ja hänen papukaijansa ovat täydellisen ryöstösuunnitelman tiellä, mutta peitetarinat musiikin avulla, hurmaavat kohteliaisuudet ja tiukka suunnitelma saavat ryöstön etenemään.
 |
| Asko Sarkola, Risto Kaskilahti, Pirkko Mannola, Sauli Suonpää ja Mikko Kivinen. |
Lavalla nähtiin paljon vähemmän porukkaa kuin mihin olen musikaalien maailmassa tottunut, silloin kun on tanssijoita ja näyttelijöitä ja vaikka ketä lavalla. Nyt tarinan keskiössä pyöri kuusi ihmistä. Rikolliskoplan johtaja, kiistaton nero, oli Asko Sarkolan näyttelemä professori Marcus. Sarkolan roolityö oli tasaisen varmaa, ja pienillä eleillä hahmosta tuli uskottava ja hauska, sekä tietysti sarjahurmaajamainen. Muita rikollisia olivat mahtava Rauno Ahonen (Louis Harvey) jota en olekaan pitkään aikaan lavalla nähnyt, ja nyt harmittaa, sillä mieshän oli todella hyvä! Mikko Kivinen (Majuri Claude Courtney) joka teki monipuolisen roolityön vaimonsa vaatteet päällä sodasta paenneena sotasankarina, Risto Kaskilahti (Desmond "Eka-Erä" Lawson) oli myös hyvä, vaikkei tuollainen hieman tyhmempi hahmo oikein iskenyt minuun. Toisella puoliajalla Eka tosin oli aika kiva. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä on rikolliskoplan nuorin jäsen, Harry Robinson, jota näytteli Sauli Suonpää. Ja hyvin muuten näyttelikin, ihan mahtava muuntautuminen roolin sisälläkin eri tilanteissa! Suonpäätä sekä Rauno Ahosta haluan ehdottomasti nähdä lavalla enemmänkin, loistavia molemmat!
Lavasteet olivat monipuoliset vaikka näyttivät alussa aika yksinkertaisilta. Ainoa miinus olikin katosta laskeutuva juna, sen valot olivat hieman liian kirkkaat. Juoni rullasi eteenpäin oikein rattoisasti mutta piti otteessaan eli ohjaus oli onnistunut täydellisesti, ja koko ensimmäinen puoliaika oli oikein hyväntuulinen. Toisella puoliajalla juonenkäänteiden takia rikollisporukalla tuli keskinäistä kilpailua ja tapahtumat alkoivatkin mennä vähän vakavampaan suuntaan. Paha sai palkkansa, muuta en lopusta kerro.
Eniten naurua kuului vähän vanhemmasta katsomoväestä, ilmeisesti siis kohdeyleisöstä. Nauratti minuakin, ja viihdyin oikein hyvin. Varsinkin Harry Robinsonin pillerihuuruinen siivoaminen ja pakkomielteinen siivousvimma alkoi yhdessä vaiheessa naurattaa liikaakin, vaikka kohtaus menikin jo ohi. Niin, ja muutamat repliikit olivat todella hauskoja, kuten myös ilmeet ja eleet. Hauskat tilanteet myös esitettiin hauskasti eikä menty liiallisuuksiin, joten yleisö sai nauraa. Taattua hkt:n laatua tai sinnepäin.
Ilta sujui kivasti ja juuri sopivan mittaisen esityksen jälkeen oli mukava lähteä kotiinpäin muistelemaan jo esitystä ja sen hauskoja kohtia. Jos yhtään kiinnostaa niin kipin kapin katsomaan, enää kaksi esitystä jäljellä »25.3 sekä 28.3!«
 |
| Pirkko Mannola, Asko Sarkola, Mikko Kivinen, Sauli Suonpää, Risto Kaskilahti, Rauno Ahonen ja Heikki Sankari. |
Kiitos Kaupunginteatterille jälleen yhdestä hurmaavasta kokemuksesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti