Kesä ja kesäteatterkausi on jo aivan nurkan takan, joten on korkea aika listata tärppejä tulevan suven tarjonnasta! Toisin kuin viime kesänä, jolloin kesäteattereiden ohjelmistossa oli peräti kaksi sellaista musikaalia, joita olin odottanut Suomeen kuin kuuta nousevaa, joita jo valmiiksi rakastin, ja joita en malttanut odottaa näkeväni, tänä kesänä ei oikein ole selkeästi yhtä sellaista esitystä, joka ylitse muiden olisi etukäteen eniten odottamani, vaan siellä täällä houkuttelee moni esitys. Kun valmiiksi ei ollut varsinaisia ykkösjuttuja, tärppilista paisuikin sitten kahdenkymmenen kohdan mittaiseksi, ja lisääkin olisi vielä voinut tälle laittaa. Paljon kiinnostavia juttuja on ohjelmistossa ympäri Suomen, ja varmasti edessä jälleen ihania teatterikokemuksia monenlaisten tarinoiden äärellä, niin listalta kuin sen ulkopuolelta.
Aurinkoista ja inspiroivaa kesäteatterikesää kaikille!
 |
| kuva © Aapo Ravantti |
Tärppi #1: Pienen hauen pyydystys – Pesäkallion kesäteatteri
Pesäkallion kesäteatteri korkkaa uuden kotipaikkansa, Hollolan Heinsuon suppanäyttämön, Juhani Karilan samannimiseen romaaniin perustuvalla Pienen hauen pyydystyksellä. Tätä valloittavaa tarinaa on esitetty teatterissa jo muutamaan otteeseen, mutta meikä ei ole vielä ehtinyt Elinan, Pöllön, Janatuisen, Jousian ja kumppaneiden pariin tämän tarinankerronnan lajin muodossa. Mutta nyt vihdoin, ja Pesiksellä tietty musiikkinäytelmänä! Pienen hauen pyydystys on aivan ihana kirja, hauska, satumainen, haikea, yllättävä ja viihdyttävä, ja kaikkea tätä se toivottavasti on myös teatterilavalla. Ja miksei olisi, ainahan Pesiksellä saa katsomossa niin viihtyä kuin liikuttua. Odotan innolla, miten kaikki fantastinen materiaali lavalle kääntyy, millaisia hahmoja kirjan tyypit ovat kun heräävät näyttelijöiden käsissä eloon, ja miten romaani on dramatisoitu. Tässä upeassa tarinassa on kerroksia ja käänteitä jos jonkinmoisia, ja Pienen hauen pyydystys itse asiassa valittiinkin kirjasomessa/kirjagramissa 2000-luvun parhaaksi kotimaiseksi kirjaksi – täysin ansaitusti! Olen itsekin tämän jo paristi lukenut, vaan täytyisiköhän vielä kerran lukea alkuperäisteos ennen näyttämöversion näkemistä..?
Pienen hauen pyydystys ensi-illassa 26.6.
 |
| kuva © Emilia Savolainen |
Tärppi #2: The Full Monty - tappiin asti – Orimattilan Teatteri
Kuten näytelmän nimestä voi päätellä, kyseessä on sama tarina kuin The Full Monty- eli Housut pois-musikaalissa. Jätinpesän näyttämöllä The Full Monty nähdään puhenäytelmäversion suomenkielisenä kantaesityksenä. Molemmat perustuvat vuoden 1997 leffaan, mutta tämä näytelmäadaptaatio on leffan käsikirjoittaja Simon Beaufoyn itse kirjoittama, musikaalin taas adaptoivat Terrence McNally (käsikirjoitus) ja David Yazbek (sanoitus ja sävellys). Siinä missä musikaali on amerikkalaistettu, näytelmä on brittiläisen leffan mukaisesti brittiläinen ja sijoittuu Sheffieldiin. Muistan tykänneeni Housut pois-musikaalissa tosi paljon niin lämpimästä tarinasta kuin erityisesti hahmoista, ja odotan kovasti että pääsen näkemään myös tämän näytelmäversion. Vaikka lauluja ei nyt ole luvassa, uskon että tarina toimii ilman niitä (sellaiseksihan se alunperin on kirjoitettukin) ja lavalla tullaan näkemään hauskoja, yllätyksellisiä, koskettavia ja vauhdikkaita hetkiä, sekä heittäytyvää menoa kuten tarinaan sopii.
The Full Monty - tappiin asti ensi-illassa 3.7.
 |
| kuva © Matleena Takkinen |
Tärppi #3: Tytöt 1918 – Teatteriyhdistys Kulissi
Tyttöjen musaa olen kuunnellut aivan tosi paljon, ja tänä kesänä minulla on viimein mahdollisuus myös nähdä tarina lavalla. Tampereen Työväen Teatterin kantaesitys vuonna 2018 jäi välistä, vaan Kulissi tarttuu nyt musikaaliin ja antaa sille uuden elämän. Ihanaa! Olen nähnyt samaan lähdemateriaaliin eli Anneli Kannon Veriruusut-romaaniin perustuvan samannimisen näytelmän, ja sen ja Tyttöjen biisien pohjalta tarina ja hahmot ovat jo valmiiksi jonkin verran tuttuja. Mahtava juttu, että Tytöt pääsevät taas lavalle, minua aina kovasti ilahduttaa kun suomimusikaalit saavat uusia tuotantoja eivätkä jää yhden näytäntökauden jutuiksi. Aiemmat näkemni Kulissi-musikaalit, Urinetown ja viime kesän upea Heathers, ovat olleet vakuuttavia, enkä malta odottaa että työryhmä vie mukanaan koskettavalle matkalle Tampereen kevääseen 1918.
Tytöt 1918 ensi-illassa 18.7.
 |
| kuva © Otto-Ville Väätäinen |
Saattaapi kyllä melkoinen haikeuden tunne vyöryä päälle kun tie Samppikselle vie, sillä enää ei mäellä seikkaile rakas Barrow gang, vaan aivan muut historialliset henkilöt. Toisaalta tiedän, että luvassa on tykkiä huumoria ja herkullisen huvittavaa menoa, sillä näin Jagellonican workshopissa viime kesänä ja meno oli jo silloin erinomaisen viihdyttävää. Tämä kantaesityksensä saava musikaali kertoo nimensä mukaisesti Katariina Jagellonicasta, joka 1560-luvulla naitettiin Suomen herttua Juhanalle, ja muutti sitten Turun linnaan. Nyt Katariina palaa Turkuun, ja luvassa on riemastuttavaa uutta musateatteria Niina Lahtisen käsikirjoittaman ja Jukka Nylundin säveltämän teoksen muodossa. Workshopissa ei vielä ollut biisejä sävelletty, joten erityisesti niiden kuulemista odotan, samoin näyttelijöiden tulkintoja hurmaavasta hahmogalleriasta. Itse asiassa aavistelin jo workshopissa, että tämä on Samppiksen tämän kesän juttu, kun käsikirjoituksessa oli kesäteatteriviitteitä ja muistaakseni myös jotain Pyynikki-huomioita, ja arveluni osoittautui oikeaksi (minulla on vielä tallessa kännykässä 17.8.-24 tehty muistiinpanokin, jossa lukee Jagellonica Samppikseen 2025 ja kruunuemoji :D). Samppalinnan kesäteatteri jatkaa siis tänäkin kesänä Suomen kantaesitysten tiellä, ja tällä kertaa komeasti kotimaisella sellaisella. Hienoa!
Jagellonica! ensi-illassa 18.6.
 |
| kuva © Harri Hinkka |
Tärppi #5: Tuntematon sotilas – Pyynikin kesäteatteri
Täällä Pohjantähden alla oli muutama vuosi sitten Pyynikillä äärettömän hieno, ja nyt mennään taas Väinö Linnan maailmaan taitavaksi tiedetyn työryhmän voimin. Tuntematon sotilas on klassikoista klassikoin kotimainen sotaromaani, ja onhan tätä versioitu näyttämölle monestikin. Minä olen tähän mennessä tutustunut kirjaan ja uusimpaan elokuvaan, mutta luulen, että teatterimuoto lienee meikälle näistä se iskevin ja syvimmälle menevin tapa kertoa tarinaa. Pyynikin maisemat, näyttelijäjoukko täynnä sellaisia ihmisiä, jotka ovat useasti tehneet lavalla vaikutuksen, ihmiskohtalot ja nämä hahmot... Vähän tuntuu siltä, että tässä saattaa olla tulossa yksi kesän vaikuttavimmista jutuista.
Tuntematon sotilas ensi-illassa 11.6.
Tärppi #6: Musiikkiteatterifestivaali
Kesän paras musateatterijuttu tulee jälleen, kun Musiikkiteatterifestivaalia vietetään 1.-2.8.2025. Ohjelmistosta on tähän mennessä julkaistu vasta Musikaaliensi-illat Suomessa 2025-2026-gaala, mutta sen lisäksi lienee jälleen tarjolla upeita elämyksiä ja upouusia esityksiä niin pääohjelmiston kuin workshoppien muodossa. Kursseista on julkaistu kaksipäiväinen audition masterclass. Ohjelmistosta odotan taas eniten ensi-iltagaalaa, ja yhtä paljon kyllä workshoppejakin. Molemmat tarjoavat omalla tavallaan kurkistuksia tulevaan, ja niitä on aina ihanaa päästä näkemään ja kokemaan. Joka vuosi on ollut aivan parasta viettää päiviä musiikkiteatterikuplassa ja nauttia tunnelmasta, esityksistä ja ajatusten vaihtamisesta samanhenkisten ihmisten kanssa, ja eiköhän aika kivaa tule tänäkin vuonna olemaan. En malta odottaa!
Musiikkiteatterifestivaali 1.-2.8.
 |
| kuva © Frans Rinne ja Juha Teuri |
Tärppi 7#: Liisa Ihmemaassa – Turun kesäteatteri Vartiovuorella
Liisa Ihmemaassa on valloittava tarina, ja niillä kahdella kerralla kun olen sen kesäteatterissa nähnyt, hullunkurinen fantasiamaailma on istunut näyttämölle erinomaisesti. Vartsikalla on aina siellä käydessäni ollut erinomainen meininki ja näyttämöllä hurmaavaa koko perheen kesäteatteria, joten eiköhän Ihmemaan Liisan tarina jälleen ole lavalla kuin kotonaan. Pidän Liisasta hahmona tosi paljon, ja myös muut tarinan tyypit ovat kiinnostavia, vinkeitä ja hauskoja. Tätä voi myös dramatisoinnilla ja sovituksella tulkita monella tapaa, varsinkin kun kaikki Lewis Carollin kirjassa tapahtuva ei millään mahdu yhteen näytelmään mukaan. Kaksi aiemmin näkemääni Liisaa ovatkin olleet hyvin erilaisia, mutta molemmissa tarinan ydin on tuotu lavalle ja valloittavat hahmot ovat vieneet mukanaan. Ihastuttavaa ja ihmeellistä lienee Ihmemaan tunnelma myös Vartsikalla.
Liisa Ihmemaassa ensi-illassa 12.6.
 |
| kuva © Urpo Helenius ja Ville Kotamäki |
Tärppi #8: Leiri N:o 5 – Paimion Teatteri
Paimion Teatteri tarttuu historialliseen aiheeseen, eli vuosien 1945-1946 aikana Paimiossa sijainneen internointileirin tarinaan. Leirille suljettiin jatkosodan jälkeisen rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Suomessa asuneet saksalaiset ja unkarilaiset sekä heidän vaimonsa ja lapsensa. Tästä aiheesta syntyy kesäteatterin näyttämölle laulunäytelmä, joka on myös osa Paimio700-juhlavuoden ohjelmaa. Onpa mielenkiintoinen aihe esitykselle! Luvassa on kipeää ja kepää, musiikkia, rakkautta, epävarmuutta ja poikkeuksellisen arjen eloa. Käsikirjoituksesta vastaa ohjaaja Pekka Saaristo, ja musiikin on säveltänyt Outi Ollila.
Leiri N:o 5 ensi-illassa 27.6.
Spring Awakening on jäänyt minulle vähän vieraaksi musikaaliksi, vaikka toki tarina pääpiirteissään on tuttu ja kaikki biisit olen muutaman kerran kuunnellut läpi. Teemat ja aiheet kuitenkin kuulostavat siltä, että tämä saattaisi olla juuri minun musikaalimakuuni sopiva teos. Spring Awakening käsittelee rankkoja aiheita, nuoruutta ja seksuaalisuutta suoraan, ja 1800-luvun lopun Saksaan sijoittuvassa tarinassa nuoret kamppailevat muun muassa aikuistumisen ja yhteiskunnan vaatimusten kanssa. Frank Wedekindin vuonna 1891 julkaistuun näytelmään perustuva musikaali on vuodelta 2006 ja sen tekijät ovat Steven Sater (teksti ja sanat) ja Duncan Sheik (sävellys). Ja hei! Esitys tekstitetään suomeksi ja englanniksi muutamissa näytöksissä, eli jos ei ruotsi aivan taivu ja haluaa varmistaa pysyvänsä tarinasta perillä myös tekstitystä seuraten, se onnistuu seuraavina päivinä: 4.7, 11.7, 18.7, 20.7 ja 25.7.
Spring Awakening ensi-illassa 4.7.
 |
| kuva © Petri Teppo ja Henna Huotari |
Tärppi #10: Veljeni Leijonamieli – Konttisen kesäteatteri
Astrid Lindgrenin ihana, haikea, jännittävä ja lämmin Veljeni Leijonamieli nähdään Rovaniemellä Konttisen kesäteatterissa. Tämä kuten moni muu Lindgrenin tarina on sekä vauhdikas ja villi että vakava ja viisas, ja Korpun ja Joonatanin seikkailussa on paljon niin menoa ja meininkiä kuin lämpöä ja surua. Pidän Veljeni Leijonamielessä erityisesti sisaruuden teemoista ja Korpun kasvutarinasta, ja siitä, millainen tarinan maailma on. Kirsikkalaakso ja Ruusulaakso toisiaan peilaavina ja heijastavina tapahtumapaikkoina nostavat esiin monia teemoja, samoin se, millaisia ihmisiä niissä asuu ja miten nämä tyypit käyttäytyvät. Tarinassa on seikkailun ja sisaruuden alla paljon kerroksia, ja tämä onkin Lindgrenin tarinoista se, jota olen eniten sen luettuani ja nähtyäni pohtinut. Hieno tarina, ja varmasti hieno myös kesäteatterissa!
Veljeni Leijonamieli ensi-illassa 2.7.
Tätä Gilles Dyrekin viihdyttävää ranskalaisfarssia on tarjolla kesällä 2025 Naantalissa ja Seinäjoella. Ajattelin, että meikän kiintiö tätä näytelmää alkaa kohta olla täynnä, mutta mitä vielä – minähän tahtoisin nähdä nämä molemmat! Nopeatempoisessa ja näppärässä farssissa nähdään sekä Emmassa että Törnävällä lavalla mainiot nelikot, jotka varmastikin saavat yleisössä aikaan melkoisia naurunremakoita. Dyrekin teksti on terävää ja tarkkaa, ja tosi hauskaa. Tässä on myös valloittavan koomista mutta tarkkanäköistä dynamiikkaa hahmojen välillä, ja riemastuttavia tilanteita. Vaikka olen tämän useamman kerran nähnyt ja vähän on jo siis kiintiö täynnä, on Vaimoni toista maata kyllä yksi suosikkifarssejani, ja myös yksi hauskimmista minkä olen nähnyt. Ja aina tästä tuntuu uusia tasoja löytyvän, ja tietty uudet tekijät tuovat aina oman tulkintansa hahmoista ja tarinasta lavalle.
Ensi-ilta Emma Teatterissa 28.5. ja Törnävän kesäteatterissa 13.6.
Tärppi #12: Katsastus – Vihdin Teatteri
Olen nähnyt Katsastuksen kerran aiemmin, kesäteatterissa silloinkin, ja pidin näytelmän huumorista ja hahmoista kovasti. Muistaakseni tässä on tosi kivaa dynamiikkaa hahmojen välillä, aika arkinen tarina joka kerrotaan monitasoisella ja raikkaan komediallisella tavalla, ja otteessaan pitävä juoni. Tykkään aina siitä, että tarinassa on jollain esineellä tai asialla iso ja perusteltu rooli, ja tässä Hilma-auto kyllä on tärkeä osa tarinaa. Myös elämän kysymykset, joita Katsastuksessa käsitellään niin rakkaudesta avioliittoon, sukulaisten mielipiteisiin kuin vanhemmaksi tulemiseen, ovat teatterilavalla mainioita teemoja joita tuoda esiin lämminhenkisen komedian kautta.
Katsastus ensi-illassa 8.7.
 |
| kuva © Tommi Mattila |
Tärppi #13: Näytelmä joka menee pieleen – Heinolan kesäteatteri
Näytelmä joka menee pieleen on aivan ihana komedia, älyttömän hauska ja nokkela. Kaikki teatterille nauraminen on aina riemastuttavaa, ja tässä se tehdään taitavasti, tarkkanäköisesti ja täysillä. Komedian kierrokset kasvavat koko ajan, aina riittää yllätyksiä, ja komiikka ja huumori syntyvät vaivattomasti. Tahti on reipas, tilannekomiikka ja erityisesti teatteritekninen komiikka valloittaa, ja hahmotkin ovat hurmaavia. Komediaa parhaasta päästä siis! Heinolassa lavalla nähdään mainio porukka, joka ottanee pieleen menevän murhamysteerin omakseen taidokkain ottein.
Näytelmä joka menee pieleen ensi-illassa 12.6.
 |
| kuva © Veera Jokela |
Tärppi #14: Niskavuori – Kievarin Teatteriareena
Kievarin Teatteriareenalla nähdään Hella Wuolijoen Niskavuoren naiset- ja Niskavuoren leipä-näytelmiin perustuva Niskavuori-musiikkinäytelmä, jonka dramatisoinut ja kirjoittanut ohjaaja Jonna Ortju. Niskavuori-tarinat ovat hienosti kirjoitettuja ja monitasoisia, ja erityisesti hahmot mielenkiintoisia, kokonaisia ihmisiä, joiden tarinoissa riittää tapahtumia. Niskavuoren leipä on minulle vielä vieras, Niskavuoren naiset taas on näkemistäni Niskavuori-jutuista suosikkini. Niskavuoren nuoren emännän taas olen nähnyt musiikkinäytelmänä, ja silloin musa sopi niskavuorelaisten tarinan kertomiseen oikein mainiosti. Uljas esitys lienee tulossa, suomalaiseen sielumaisemaan sopiva.
Niskavuori ensi-illassa 14.6.
Tärppi #15: Fame – Lurens sommarteater
Fame on yksi niistä musikaaliklassikoista, jotka haluaisin nähdä mutta joka vielä odottelee katsotuksi tulemista. Yhden tallenteen olen nähnyt muutama vuosi sitten, mutta livenä tietty haluan tämän myös toki vielä kokea. Famen musa ja hahmot ovat tosi kivoja, ja kuuluisuutta, menestystä ja taiteellisia ansioita tavoittelevien taidelukiolaisten tarinaan mahtuu niin romansseja, eripuraa, iloa, surua pettymyksiä, riemua, menetyksiä ja toivoa. Tämä ja aiemmin listalla mainittu Spring Awakening käsittelevät molemmat nuoruutta, unelmia ja aikuistumista, toki hyvin eri konteksteissa ja eri aikoina, mutta nuoruudessa itsessään on varmasti molemmissa tarinoissa samaa. Ruotsinkielistä yleisöä (ja toki muitakin) hemmotellaan siis näiden myötä tänä kesänä oikeilla nuorisomusikaalien klassikoilla!
Fame ensi-illassa 27.6.
Tärppi #16: Karvanoppamusikaali – Puolangan pessimistit
Auto, karvanopat ja rinkiä ajaminen, siinä klassikkokolmikko johon tartutaan Puolangalla. Meikä on jo muutaman vuoden haikaillut pessimismimusikaalia katsomaan, sillä koko konsepti kiehtoo, mutta Puolanka vaan on niin kovin kaukana (tietenkin, onhan se Puolanka). Mutta jos sattuu onnekseen tai ikäväkseen asustamaan lähempänä, niin pessimismin kutsun kuullessaan voi laittaa karvanopat ojennukseen ja suunnata kesän 2025 pessimismimusikaalin pariin. Aiheena on esittelyn mukaan kaikkein tärkein puolankalainen perinne, pilluralli eli pilis.
Karvanoppamusikaali ensi-illassa 3.7.
Tärppi #17: Tukkijoke - kesäteatteri joka menee pieleen – Linnateatteri
Kesäteatteria Näytelmä joka menee pieleen-hengessä! Ihan mahtavaa! Tukkijoken kuvauksesta, ja nimestä nyt ainakin, voi siis päätellä että inspiraationa toimii Näytelmä joka menee pieleen. Tämä Tukkijoke kuitenkin sijoittuu Suomen Turkuun ja pistää kierrokset vielä aavistuksen kovemmalle, kun luvassa on pieleen menevää musiikkikomediaa – epäonninen teatteripotukka nimittäin pistää pystyyn Tukkijoella-prokkista, mitäs muutakaan! Alkuasetelma kuulostaa loistavalta, ja tekijäporukassa on oivia huumorin taitajia, joten luvassa lienee melkoisen mehukasta kesäkomediaa.
Tukkijoke - kesäteatteri joka menee pieleen ensi-illassa 30.5.
 |
| kuva © Juha Jahkola |
Tärppi #18: Katariina ja Munkkiniemen kreivi – Kivinokan Kesäteatteri
En ole tätä elokuvana nähnyt, mutta tietty kielletty rakkaus ja eri säätyjen yhteentörmäys 1860-luvun maailmassa kiinnostaa. Olen aina tykännyt sellaisista (rakkaus)tarinoista, joissa ihmiset suhteissaan kohtaavat ongelmia ja esteitä, ja sellaisia säätyerot tosiaan aiheuttavat. Vaikka tarina ei ole minulle tuttu, arvelen että hahmojen väliset suhteet ja niiden jännitteet lienevät mainioita, sillä jännitteitä kielletty rakkaus ja ihmisten mielipiteet siitä tuppaavat aiheuttamaan. Tätä vuonna 1943 ensi-iltansa saaneen elokuvan tarinaa ei ole ennen nähty teatterissa, eli Kivinokalla Katariina, Mauritz ja kumppanit pääsevät ekaa kertaa livenä yleisön eteen. Luvassa on myös tuttua musiikkia, mitä luultavimmin myös Romanssi, joka elokuvassakin kuullaan.
Katariina ja Munkkiniemen kreivi ensi-illassa 29.6.
Tärppi #19: Hurmaava joukkoitsemurha – Ohkolan Teatteri
Kotikunnan kesäteatterissa tehdään jälleen Arto Paasilinnan romaaniin perustuva juttu, ja sehän itsessään jo nostaa odotuksia. Aiemmat ovat olleet oikein onnistuneita, ja kun ohjaksissa on mainioksi sovittajaksi ja ohjaajaksi tiedetty Kalle Tahkolahti, eiköhän tämä tarina käänny teatterilavalle oivasti. Tahkolahden käsialaa oli vuonna 2016 Ohkolassa esitetty Ukkosenjumalan poika (sekin Paasilinnan romaani), ja tuohon esitykseen hurahdin ja kävinkin sen useamman kerran katsomassa. Toimiva yhdistelmä siis tämä Tahkolahti + Paasilinna! Hurmaava joukkoitsemurha on minulle tarinan alkuasetelmaa lukuunottamatta vieras teos, joten odotan innolla, että pääsen sen näkemään ja kokemaan.
Hurmaava joukkoitsemurha ensi-illassa 11.7.
 |
| kuva © Vesa Sailio |
Tärppi #20: Seitsemän siskosta – Valkealan kesäteatteri
Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä ja Sirpa Riuttalan Seitsemän siskoa-näytelmästä vaikutteita ottanut Seitsemän siskosta on ohjaaja Panu Poutasen kirjoittama näytelmä, joka valloittaa Valkealan kesäteatterin näyttämön kesäkuun lopulla. Somessa on jo hahmoja esitelty, ja he vaikuttavat aivan mahtavilta tyypeiltä. Minä myös rakastan aina kaikkia modernisoituja klassikoita, ja tämä Seitsemän siskosta vaikuttaa oivalta esimerkiltä sellaisesta. Ja siis Seitsemästä veljeksestä olen aina pitänyt, joten mikseivät sitten Seitsemän siskosta valloittaisi minua myös?
Seitsemän siskosta ensi-illassa 28.6.