Näin esityksen kutsuvieraslipulla, kiitos Kapsäkki!
kuva © Joonas Purastie
Ai että, olipahan riemastuttava ensi-ilta Musiikkiteatteri Kapsäkissä muutama päivä sitten! Baritonien kosto-niminen musiikkiteatteriesitys asetti nimensä mukaisesti baritonit päärooliin ja millaisella tavalla. Esityksen jälkeen poskilihaksia särki nauramisesta ja hymyilystä, viihdyttävää ja mahtavaa esiintymistä ja esityksen tekemistä kyllä kaikilta asianosaisilta. Helsingin lisäksi tätä herkkua on tämän vuoden puolella luvassa ainakin Tampereella ja Lahdessa.
Homman nimi on siis liian suuret äänihuulet ja niiden vaikutus ammattiunelmiin ja roolimahdollisuuksiin. Isompien äänihuulten takia äänialasta tulee baritoni ja upeat sankariroolit jäävät vain haaveeksi, sillä niihin palkataan tenoreita, noita korkeaäänisiä lauluniekkoja. Nyt baritonikaverukset Osku Ärilä ja Panu Kangas kuitenkin lähtevät taistelemaan tätä fyysistä epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja pistävät baritonit parrasvaloihin. Mukaan mahtuvat muun muassa matkalle johdatusta tarjoava Tarja Halonen, traumaattinen kokemus pääsykokeista, matalaksi vedetty Gethsemane ja historiallista räppiä. Ja paljon muuta. Lavalla pianistina ja kiintiötenorina on mukana Jukka Nylund.
Tämä oli kyllä sellaista komediallista tykitystä alusta loppuun että huh. Tosielämästä kumpuavat tilanteet käsitellään huumorin keinoin ja tarkasti, välillä kitkerästikin, ja baritonien haasteet tulevat selväksi yleisölle. Mahtavaa, että näitä haasteita ja ongelmia on lähestytty juuri musikaalin muodossa, nyt on nimittäin tarjolla varsin komeaa baritonilaulua ja mainioita biisejä. Sävellyksistä vastaavat suurimmaksi osaksi Kangas ja Nylund, ja sanoituksista heidän lisäkseen Anna-Maija Ihander. Minulle jäi soimaan päähän Klisee on totta-kappale, ja erityisesti ilahdutti Historiallinen rap-musikaali sekä sen kertaus, jestas mikä meno. Tytöt 1918-musikaalin Lumen painosta sovitettu Kuopion paino on loistava, ja esityksen aloittava ja lopettava Ou nou, baritoun hymyilytti myös. Ja aina vain möreämmäksi muuttuva Gethsemane täytyy sekin mainita. Kangas ja Ärilä laulavat taidolla ja tunteella, oivaltavien sanoitusten lisäksi biisit ovat musiikillisesti mainioita ja niitä kuuntelee mielellään. Jukka Nylund soittaa sujuvasti ja on erinomainen osa esitystä ja esiintyjäkolmikkoa, hän tarjoilee musikaalisen taidokkuuden lisäksi hyväntuulista huumoria välihuomioilla ja -kommenteilla.
Esityksen tähdet eli baritonit astelevat lavalle omien vahvuuksiensa ja vajavaisuuksiensa kanssa, ja kaksikko Panu Kangas - Osku Ärilä vetää kyllä vauhdikkaasti ja varmasti läpi parituntisen shown. Baritonien kostoa on ilo katsoa ihan jo siksi, että esiintyjillä on homma hallussa ja selvästi käsittelyssä aihe josta riittää ammennettavaa. Minä kun en laulamisesta tiedä teknisiä juttuja paljoakaan, enkä ole tajunnut äänialojakaan sen suuremmin ajatella, en ole koskaan tajunnut että tietysti musikaalien biisit on sävelletty tietynlaisille laulajille ja muiden täytyy joko venyä äärirajoilleen tai hylätä tietyt roolit kokonaan. Kaiken hauskuuden ja komedian lisäksi tämä esitys siis myös viisastuttaa, ainakin minä opin uutta. Tästä on kiittäminen myös varsin mainiota diaesitystä esityksen alussa, hauska ja informoiva pläjäys se. Ja mikäs sen parempaa kuin saada oppia musikaaleihin liittyviä juttuja musiikkiteatteria katsoessa.
Sekä Kangas että Ärilä esiintyvät mahtavalla energialla ja luontevasti, he ovat lavalla loistavia ja pitävät yleisön sujuvasti otteessaan. Kaksikko käsittelee oman elämänsä tapahtumia sopivan lempeällä ja terävällä huumorilla, ja sehän on tehokasta, katsomo hymyilee ja hekottaa suurimman osan esityksestä. Kangas ja Ärilä pelaavat saumattomasti yhteen ja esitys on alusta loppuun tarkka ja suunniteltu, kaikki yksityiskohdat ovat kunnossa. Yleisö saa nauttia taitavasta tekemisestä ja näppäristä lavastusratkaisuista (Anna-Maija Ihanderin käsialaa), pienellä tavaramäärällä tehdään, kekseliäästi ja onnistuneesti. Tässä on kyllä sen verran ihastuttava ja hauska esitys, että varmasti piristää, ilahduttaa ja innostaa. Toivon kovasti että ehdin uudelleenkin nauttimaan baritonikaksikon kostoiskusta, niin hauskaa ja riemukasta tätä oli katsoa.
Kiitos koko porukka, tämä oli aivan mahtava!
kuva © Susanna Salmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti