Sivut

torstai 24. lokakuuta 2019

Great Expectations @ Southwark Playhouse

suomeksi alempana

I saw Great Expectations with a press ticket.
photos / kuvat © Ali Wright
I saw National Youth Theatre's Great Expectations on October 21st in a preview performance.

Pip (Joseph Payne) is an orphan boy living with his sister and her husband. Pip is called to visit Miss Havisham (Tiwalade Ibirogba-Olulode), who introduces Pip to Estella (Alice Franziska), Havisham's adopted daughter. Pip falls in love, even though Estella is cold and unfriendly towards him. Soon Pip's visits come to an end and he becomes Joe's (Jordan Ford Silver) apprentice to become a blacksmith. Then someone, an anonymous benefactor, gives Pip a pile of money, a place to stay in London and a wish for him to become a gentleman.

I haven't read Charles Dickens' Great Expectations, so I had no idea what the story is about. Some parts or story lines stayed a little unclear, but that didn't matter and Pip's story was told clearly on stage, so it was easy to enjoy the show and story even when I didn't know it beforehand. Neil Bartlett's adaptation of Great Expectations with direction by Mumba Dodwell is an electric, fascinating and gloomy show with an energetic, powerful young cast. Dodwell's direction gives the story a lot of nuances and tones, and brings Pip and the other characters to the stage very well. The highlight of the show is it's group of sixteen young actors, who each do beautifully vivid roles and bring their characters to life with talent. I loved the moments where almost all of the actors whispered the same words at the same time, what a great detail and works very well in the show. Movement director Rachael Nanyonjo and fight director Yarit Dor have both done excellent job, all movements are well considered and executed with skill. Bonus points for the dance scene! Designer Hannah Wolfe brings amazing visual elements to the show, and everything looks really good. The costumes are elegant and beautiful, and, well, I do love historical outfits so my eyes were happy with the costumes. There is nothing extra in the set design, only the things needed to carry the plot forward, and everything works well, Wolfe has made some very clever choices designing the show's visuality. Tom Gimson's sound design is well planned, and the sounds and the music (composed by Gimson) are a great way to create different moods and feelings. Clare O'Donoghue's light design makes the mood change too, and the dark, gloomy moments are in a good balance with the moments full of bright light. 

The young actors all work well together, and their energetic, clever performance gives the audience a wonderful night in theater. The show's themes, such as poverty, class differences, desperate love and friendship for example, are brought to the stage with a lot of emotion. There is humor and happiness in the story, just like there is sadness and darkness, and the actors have found a nice way to balance the positive and negative emotions. Joseph Payne's portrayal of Pip is excellent. Payne tells Pip's story in a beautiful way, he brings Pip's feelings and thoughts to life subtly, reading the atmosphere and general feeling of the scene very well. Pip is also the narrator of his own story and the one living it, and Payne shifts between his roles without any trouble. Tiwalade Ibirogba-Olulode is amazing as Miss Havisham, what a role! Strong and powerful, Miss Havisham is very nuanced and fascinating character, and Ibirogba-Olulode portrays her in an authentic way. Great job! Alice Franziska's Estella is charmingly cold and almost stubborn, little mysterious and compelling young woman. Franziska does a great role and her performance is strong from start to finish.

Jemina Mayala as Abel Magwitch is a good role, Magwitch is an important character and Mayala brings her character to the stage in an impressive way. Raj Singh as Herbert, Pip's friend, does a great role. Herbert is one of my favorite characters and Singh portrays him with talent. Jadie Rose Hobson is very good as Mrs Joe, very strong-minded character and a well done role. Jordan Ford Silver's Joe is lovely, he seems like a very kind and nice guy, and I liked the way Joe as a character has been brought to stage. Guy Clark as Mr Jaggers and Jamie Foulkes as Mr Pumblechook both deserve a mention, great roles. And Billy Hinchliff as Bentley Drummle needs to be mentioned too, he brings a great amount of hilarious details and smart choices to his role.

I really liked Great Expectations, it's a great story and these talented young actors and the rest of the people behind this production bring it to life in a fresh, energetic and smartly directed way. Even though I did miss a few things that maybe probably were important, it didn't matter and it was just because I hadn't read the story before. This is an excellent version of Dickens' story, it keeps the audience interested and excited throughout the show and leaves them with a great theater experience. Visually Great Expectations is very beautiful and delightful, and both direction and movement/fight direction are brilliant. The cast is full of talented people and they all give superb performances.

Thanks to everyone involved in this version of Great Expectations, I enjoyed it and was very happy to see it.


Näin esityksen bloggaajalipulla.

Näin National Youth Theatren Great Expectations-esityksen Southwark Playhousessa 21.10.

Orpopoika Pip (Joseph Payne) kasvaa siskonsa ja tämän miehen kanssa ja suunnitelmissa olisi tulla sepäksi. Pip kuitenkin kutsutaan vierailulle neiti Havishamin (Tiwalade Ibirogba-Olulode) luo ja siellä leikkikaveriksi löytyy Havishamin ottotyttö Estella (Alice Franziska), joka ei kovin lämpimästi suhtaudu Pipiin. Pip taas ihastuu Estellaan, ja käykin mielellään vierailemassa Havishamin luona. Sitten vierailut kuitenkin loppuvat ja Pipistä tulee sepän oppipoika, kunnes hänelle annetaan kasa rahaa ja asuinpaikka Lontoosta, ja tavoite tulla herrasmieheksi.

En ole lukenut Charles Dickensin Suuria odotuksia/Loistava tulevaisuus-romaania, eli en yhtään tiennyt, mistä tämä kertoo. Vähän jäi tarina auki, aika paljon tästä versiosta olikin juttuja ja hahmoja karsittu mutta tärkeimmät palikat ovat mukana ja Pipin tarina tulee selväksi. Neil Bartlettin sovittama ja Mumba Dodwellin ohjaama esitys toimii hienosti pienessä tilassa, kapea, pitkulainen lava sopii nuorten esiintyjien temmellyskentäksi ja enseblessä on voimaa, energiaa ja intoa. 16:sta näyttelijän joukko ottaa lavan haltuun ja on Dodwellin ohjauksessa löytänyt raikkaan ja eläväisen lähestymistavan Dickensin tarinaan. Esityksen vahvuus onkin sen esiintyjissä ja Dodwellin henkilöohjauksessa, joka tuo lavalle tarkkaa ja sujuvaa yhteistyötä. Hieno ratkaisu on ollut tuoda esitykseen monta hetkeä, jossa lähes koko esiintyjäjoukko kuiskaa, huutaa tai puhuu samat vuorosanat yhteen ääneen. Liikeohjauksesta vastaava Rachael Nanyonjo ja taisteluohjaaja Yarit Dor ovat tuoneet esitykseen vahvoja liikekielellisiä elementtejä, jotka tukevat tarinan kerrontatyyliä ja lomittuvat kokonaisuuteen sujuvasti. Tanssikohtauksesta erityispisteet, tyylikästä menoa. Hannah Wolfen lavastus- ja pukusuunnittelu ovat upeita, varsinkin puvustus saa huokailemaan ihastuksesta. Kyllä vaan näyttävät historialliset vaatteet hienoilta. Lavastus on toteutettu näppärästi, pienieleisesti mutta toimivasti.

Äänisuunnittelu on Tom Gimsonin käsialaa ja hän on myös säveltänyt esityksessä kuultavia pikku musiikkipätkiä. Ne toimivat oikein hyvin ja äänillä luodaan tunnelmaa  toimivasti, joskus hienovaraisesti ja joskus oikein jysäytetään jokin pianosävelmä tai muu äänellinen elementti hiljaisuuden keskelle. Hyviä juttuja riittää äänisuunnittelussa, ja taitavia ratkaisuja. Clare O'Donoghuen valosuunnittelu luo myös tunnelmaa ja hämyiset sävyt ja kirkas valaistus vuorottelevat sopusoinnussa. Lavan ja katsomon muoto mahdollistaa sen, että omalta paikaltaan näkee vastapäisen katsomonpuolikkaan, ja kun valoa riittää moneen otteeseen paljon, voi vaivihkaa tarkastella miten lavan toisella puolella reagoidaan tapahtumiin. Tämä ratkaisu, jossa on pitkulalava keskellä ja sen molemmilla puolilla katsomo, toimii tosi hyvin ja tuo kaikki tapahtumat ihan lähelle, ja siitähän minä pidän. Ei ole vaikeuksia nähdä tai kuulla mitään, vaan kaikki ilmeet, eleet, katseet ja hiljaisimmatkin kuiskaukset näkyvät ja kuuluvat, ja niiden merkitykset ovat kirkkaita.

Nuorten näyttelijöiden muodostama esiintyjäjoukko tekee vahvaa yhteistyötä, energinen ja tarkka esiintyminen tarjoaa yleisölle hienon katsomiskokemuksen, näiden tyyppien käsissä sekä Pipin että muiden hahmojen tarina levittäytyy pienelle lavalle sujuvasti ja vivahteikkaasti. Esityksessä on huumoria, raastavaa rakkautta, luokkaerojen aiheuttamia tunteita, epätoivoa, ystävyyttä ja vaikka mitä, ja näyttelijät tuovat erilaiset tunteet ja ajatukset lavalle hyvällä otteella. Pipin roolin näyttelevä Joseph Payne tekee tarkkanäköisen, tosi hienon roolin. Hän tavoittaa hahmonsa ajatukset hyvin ja tuo ne lavalle herkästi. Pip sekä kertoo että elää tarinaansa, ja Payne "vuorottelee" sujuvasti kertoja-Pipin ja Pipin rooleissa. Payne tuo lavalle kiinnostavan ja hyvin valmistellun hahmon, ja on uskottava alusta loppuun, orpopojasta rakkaudessa epätoivoiseen nuoreen mieheen ja pikku hiljaa herramieheksi kasvavaan nuorukaiseen. Tiwalade Ibirogba-Olulode on mahtava neiti Havisham, ai että mikä rooli! Tosi vahvaa ja kiehtovaa roolin tekemistä, Ibirogba-Olulode tuo hahmonsa lavalle taitavasti, hän on lavalla tosi luonteva ja tekee erinomaisen roolin. Alice Franziska on hurmaavan kylmä ja itsepäisen oloinen Estella, vähän salaperäinen ja mielenkiintoinen nuori nainen. Hän on kasvanut Havishamin kovassa kurissa ja selvästi tietää, milloin kannattaa totella ja milloin voi toimia oman mielensä mukaan. Franziska tekee koko esityksen läpi varsin onnistunutta työtä, hänen roolityötään on kiva katsoa.

Jemina Mayala Abel Magwitchinä tekee vakuuttavaa työtä, Magwitch on tarinan kannalta tärkeä hahmo ja Mayala tuo hänet lavalle varmalla tavalla, oikein hyvä rooli. Raj Singh näyttelee Herbertiä, jonka kanssa Pip asuu Lontoossa, ja tykkäsin Herbertin hahmosta paljon. Singh tekee hauskan ja luontevan roolin, ha tuo Herbertin lavalle onnistuneella tavalla. Jadie Rose Hobson tekee tosi hyvän roolin Pipin siskona, tomeraa ja päättäväistä menoa ja hyvin näytelty hahmo. Jordan Ford Silver on ihana Joe, Pipin oppi-isä seppä-hommissa ja tosi mukava ja ystävällinen tyyppi. Taitavaa näyttelemistä ja hienosti rakennettu hahmo. Guy Clark Mr. Jaggersinä onnistuu roolissaan erittäin hyvin, samoin Jamie Foulkes Mr. Pumblechookina. Mainitaan vielä Billy Hincliff Bentley Drummlena, Pipin kilpakosijana, joka iskee silmänsä Estellaan. Sujuvaa ja hilpeää roolityötä Hinchliffiltä.

Kokonaisuutena tykkäsin tästä, tosi taitavia tyyppejä lavalla ja mainiosti versioitu Dickensin tarina. Muutama kohta jäi vähän auki, kun en ihan tajunnut, että miksi joku juttu yhtäkkiä liittyikin johonkin, mikä tapahtui paljon aikaisemmin, mutta siihen olisi ehkä auttanut tarinan tunteminen etukäteen. Hieno versio tämä on, ja pitää otteessaan oikein hyvin. Visuaalisesti tosi ihastuttava, ja ohjaus ja liikeohjaus ovat molemmat tosi onnistuneita. Näyttelijät loistavat sekä yksilösuorituksissa että joukkokohtauksissa, ja koko työryhmä tuo lavalle näppärästi rakennetun, monitasoisen ja kiehtovan, hienon esityksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti