Teatteritärppejä loppuvuodelle 2019

Taas kerran on se aika vuodesta, kun sanotaan kesälle heippa ja näkemiin ja toivotetaan syksy tervetulleeksi. Vauhdikkaan kesäteatterikesän jälkeen odotan innolla loppuvuoden esityksiä, jotka alkavat pian. Monipuolisia juttuja luvassa, jälleen kerran osa jää varmasti näkemättä ja nähtyä tulee myös sellaisia juttuja, joita en osaa edes arvata kokevani.

Tässä siis esityksiä, jotka eniten kiinnostavat ja innostavat!

Miks mä en saa olla sinkku vai enkö vaan osaa rakastaa v*ttusaatana / Levoteatteri
kuva © Niko Hallikainen

Syyskauteni aloittaa huomenna Levoteatterin Miks mä en saa olla sinkku vai enkö vaan osaa rakastaa v*ttusaatana-niminen esitys. Tämä vaikuttaa hyvin kiinnostavalta, v*ttusaatana on "esitys aikuiseksi kasvamisesta maailmassa, jossa nuoruuden halutaan jatkuvan ikuisesti. Esitys meistä, joiden rakkauskäsitys on syntynyt saduista opittujen elämänmittaisten rakkaustarinoiden ja eroperheissä kasvamisen epäpyhästä liitosta. Esitys tunteista joita ei halua käsitellä, tunteista joita ei osaa käsitellä ja tunteista joita ei enää hallitse. Esitys kehoista, jotka elävät jossakin katuojien ja pullakahvipalaverien, kuluttamisen ja nääntymisen, jatkuvan työajan ja loppumattoman vapaa-ajan, pakahduttavan rakkauden ja kehittymättömän empatiakyvyn välimaastossa. Esitys siitä, kuinka yritämme kohdata, mutta tähtäämme aina piirun verran toisistamme ohi." Paljon hyviä teemoja siis, odotan esitystä innolla.

Helsingin kaupunginteatterissa minulla on ensimmäisenä luvassa Pieni merenneito, jota odotan innolla myös. HKT:n kauden avajaisista onkin jo blogissa postaus, sieltä löytyvät minua eniten kiinnostavat jutut. Nostetaan Merenneidon lisäksi kuitenkin vielä Riistapolku ja Lauluja Broadwaylta ja West Endistä-konsertti.

Kansallisteatterin syyskauden avajaisista on niin ikään postaus blogissa, nostetaan ohjelmistosta silti muutama vielä tässä esille. Sapiens on varmasti hieno ja mielenkiintoinen esitys, sitä odotan tosi kiinnostuneena. Myös Pelle ja Kauppamatkustajan kuolema ovat katsomislistalla, samoin Alina, joka on minulla ensimmäisenä Kansallisteatterin ohjelmistosta luvassa.

Teatterikorkeakoulun esityksiä en ole ikinä käynyt katsomassa, mutta tänä syksynä siihen tulee vihdoin muutos. I Love You, You're Perfect, Now Change eli Käyttöohje kahdelle-musikaalin olen jo pitkään halunnut nähdä, ja nyt sitten on mahdollisuus! Myös 14 näyttelijäopiskelijan Monologit on katsomislistalla.

Teatteri Jurkan ohjelmistossa nähdään Riivaajat, joka on yhteistuotanto Teatteri Jurkan, Tampereen Teatterin, Turun Kaupunginteatterin ja Teatteri KSR:n kanssa. Monologissa lavalla on Markus Järvenpää ja esitys on siis sovitus Fjodor Dostojevskin teoksesta.

The Play That Goes Wrong / Svenska Teatern
kuva © Valtteri Kantanen

Svenska Teaterniinkin saatan vihdoin uskaltautua. Olen ollut sinne menossa jo useasti, mutta aina on jokin este tai muu (teko)syy tullut vastaan, mutta nyt kun tarjolla on The Play That Goes Wrong, jonka olen kahdesti nähnyt suomeksi ja kerran englanniksi, pitäisi sen jo ruotsiksikin mennä. Ja ainahan voin tekstityksen ottaa, eli enköhän viimeinkin suuntaa myös ruotsinkielistä teatteria katsomaan.

Lahden kaupunginteatterissa saadaan nauttia Nunnia ja konnia-musikaalista, jota odotan innolla. Pidän esityksen musiikista ja se on tosi kiva käydä katsomassa. Myös Neljäntienristeys kiinnostaa kovasti. Ostin Tommi Kinnusen romaanin vähän aikaa sitten, ja saatanpa lukea sen ennen esitystä ja peilata näytelmää sitten siihen, tai ehkä toisin päin. Musiikkiteatteri NYT tarjoaa Opus Deus-musikaalin, joka vaikuttaisi olevan taattua NYT-laatua. Suomalaisen musiikkiteatterin klubilla esityksestä jo vähän maistiaisia kuultiin.

Teatteri Vanha Jukossa nähdään Don Juan, jota odotan tosi innolla vaikka en oikein tiedä, mitä on luvassa. Don Juanhan on hyvin tunnettu hahmo ja olen minäkin kuullut ja lukenut juttuja, joissa tämä hahmo esiintyy, mutta silti uusi tuttavuus minulle. 7.9. Jukossa vierailee Kepeä elämäni, leikkisä monologiteos, jossa näyttämöllä on Miiko Toiviainen. Tämän haluaisin kovasti nähdä, mutta katsotaan, sopiiko aikatauluihin.

Turun kaupunginteatterissa tarjoillaan Pariisin lumoa Amélie-musikaalin muodossa. En tiedä Améliesta mitään, en ole nähnyt leffaa tai kuunnellut musikaalin biisejä, mutta ajattelinkin pitää tarinan itselleni yllätyksenä kunnes katsomoon istun siihen tutustumaan.

Tampereen Teatterissa nähdään Notre Damen kellonsoittaja-musikaali, joka kiinnostaa paljonkin. En ole Disneyn piirrettyä ainakaan kokonaan nähnyt, jotain pätkiä totta kai, mutta tarinasta tai musiikista minulla ei sen suurempaa käsitystä ole. Victor Hugon kirjaanhan tämä perustuu, ja hänen tarinansa usein kääntyvät musikaaleiksi varsin onnistuneesti, eli samaa uskaltaa tältäkin odottaa.

Poikabändi / Tampereen Työväen Teatteri
kuva © Harri Hinkka / Tampereen Työväen Teatteri

Tampereen Työväen Teatterin Poikabändiä on ihasteltu ja odoteltu jo keväästä asti, ja pian se ensi-iltaan tuleekin. Vaikuttaisi vallan hurmaavalta ja hauskalta esitykseltä, parin musiikkivideon perusteella osaan jo odottaa poikabändimenoa ja taitavaa laulua ja esiintymistä. Myös Juhannustanssit kiinnostaa kovasti, en ole Hannu Salaman romaania ikinä lukenut tai oikeastaan edes tiedä, mistä se kertoo, mutta sen toki tiedän, että Salama joutui romaanistaan jumalanpilkkasyytteeseen. Mutta innolla odotan esitystä, vaikuttaa lupaavalta.

Kouvolan Teatterissa en ole koskaan käynyt, mutta nyt olisi tarkoituksena suunnata katsomaan keväällä näkemättä jäänyt Peter Pan sekä Herrasmieshuijarit-musikaali, jonka olenkin muutama vuosi sitten Raumalla nähnyt. Peter Panista kuultiin myös maistiainen Suomalaisen musiikkiteatterin klubilla, ja tämä olisi tosi kiva käydä katsomassa, toivottavasti ehdin katsomoon. Samoin Herrasmieshuijareista pidin Raumalla, joten tämä versio olisi mukava nähdä myös.

Keski-Uudenmaan Teatterissa ensi-iltaan tulee Reko Lundánin Tarpeettomia ihmisiä. Pidän Lundánin näytelmistä, eli eiköhän tämäkin ole mieleeni.

Tohtori Živago / Teatteri Provinssi

Teatteri Provinssi tuo lavalle Tohtori Živago-musikaalin, joka on minulle ihan ehdottomasti koko loppuvuoden odotetuin esitys. Rakastan tätä musikaalia, näin HKT:n version kymmenen kertaa ja olisin istunut katsomossa vaikka toisetkin kymmenen. Živagon musiikki, tarina, hahmot ja kaikki muu iski yllättäenkin tosi vahvasti, ja kyllä melkoisen onnelliset tunnelmat oli kun huomasin tämän tulevan Provinssilla ensi-iltaan. Kylläpä on mahtavaa päästä näkemään tämä tarina ja kuulemaan tätä musiikkia pitkästä aikaa, ai että. Ihanaa!

Hämeenlinnan Teatterissa nähdään Gabriel, tule takaisin, josta pidän näytelmänä kovasti ja joka olisi siis kiva nähdä myös Hämeenlinnassa. Madaamit-näytelmä kiinnostaa sekin, vaikuttaisi hauskalta ja kekseliäältä, lämpimän humoristiselta esitykseltä.

Jyväskylän kaupunginteatteri on minulle uusi tuttavuus, siellä tuodaan ensi-iltaan Phantom - Pariisin oopperan kummitus, joka olisi kyllä hienoa nähdä. Tämähän perustuu Gaston Lerouxin romaaniin, kuten Oopperan kummitus-musikaali myös, mutta Phantom on jäänyt Oopperan kummituksen varjoon enkä minä ollut edes kuullut siitä ennen kuin tätä Jyväskylän esitystä alettiin mainostamaan. Olisi mielenkiintoista nähdä tämä, olen Oopperan kummituksen nähnyt kerran, ja olisi kiva nähdä, kuinka samanlaisia tai erilaisia nämä ovat, ja kuinka sama tarina kerrotaan erilaisen musiikin voimin.

Preludes / Southwark Playhouse

Lontooseenkin toivottavasti ehdin loppuvuoden aikana teatterista nauttimaan, katsotaan kuinka opiskelut ja muu elämä sallivat reissaamisen. Lontoossa saa ensi-iltansa kaksi musikaalia, joita molempia rakastan ja paljon, eli Falsettos ja Dear Evan Hansen. Molemmat yhdistävät upean musiikin ja hienon tarinan, enkä malta odottaa, että pääsen näkemään toivottavasti molemmat, mutta Dear Evan Hansenin luultavasti ainakin, se varmastikin pysyy ohjelmistossa pitkälle ensi vuoteen. Näiden lisäksi kiinnostavat erityisesti The Son ja Preludes.

No hups, tulipas näitä paljon! Ilmeisen kiinnostavaa ja houkuttelevaa ohjelmistoa siis tarjolla monessa paikassa, onpa ihanaa päästä näkemään ja kokemaan tulevia esityksiä.