Sivut

torstai 19. huhtikuuta 2018

Everybody's Talking About Jamie @ Apollo Theatre

Scroll down for English
pictures from here
Näin Everybody's Talking About Jamie-musikaalin Lontoossa 13.4.

Tarina on saanut inspiraationsa Jamie Campbellin elämästä ja Jamie: Drag Queen at 16-dokumentista, joka on tehty vuonna 2011. Jamie New (John McCrea) haaveilee drag queenin urasta ja haluaa mennä koulun tanssiaisiin mekossa. Hän ei ihan tiedä, uskaltaisiko, vaikka onkin kovin varma unelmistaan. Jamien äiti Margaret (Josie Walker) ja heidän ystävänsä Ray (Mina Anwar) tukevat poikaa matkalla kohti unelmien toteutumista, vaikka kapuloita rattaisiin laittavat esimerkiksi järkeviä uravalintoja vaativa opettaja Miss Hedge (Tamsin Carroll) ja kiusaaja-Dean (Luke Baker).

Jamien valitsin toiseksi Lontoon-matkan musikaaliksi vasta vähän ennen kuin lähdimme lentokenttää kohti, en oikeastaan muistanut/tiennyt koko juttua, mutta Spotifyssa tuli vastaan jokin musikaalin biiseistä ja tarkempi tutkiminen osoitti, että hei tämähän menee Lontoossa ja vaikuttaa ihan mahtavalta! Eipä siis muuta kuin innolla odottamaan esitystä. Vauhdikkaasti lähdetään opontunnilla liikenteeseen, sillä itse kukin miettii uravalintojaan ja Miss Hedge kannustaa olemaan järkevä, kaikki leffatähtihaaveet voi siis heti unohtaa. Yksi suosikkibiiseistäni, And You Don't Even Know It, tulee heti ekassa kohtauksessa ja ai että miten vauhdikkaat koreografiat, hauskat ja nokkelat sanoitukset ja viihdyttävä meno saadaan heti alussa lavalle. Tässä on muutenkin tosi hyvä musiikki, sanoitukset ovat loistavia ja monipuolisia melodioita kuullaan lavalla. The Wall In My Head, If I Met Myself Again, Ugly In This Ugly World ja He's My Boy saavat tipan linssiin ja tunnetta on kyllä koko tarinassa paljon mukana, lauluissa se purkautuu hienosti. Vähän vauhdikkaammista ja iloisemmista biiseistä varsinkin Work Of Art, Everybody's Talking About Jamie ja Limited Edition Prom Night Special olivat minun mieleeni.

Kun koulupukuihin ei ole Suomessa tottunut, on niitä aina kiva nähdä. Varsin tyylikkäät siniset puvut oli tällä jengillä, ja hienoja vaatteita muutenkin. Yksi tosi nopea mekonvaihtokin nähtiin, ja drag-vaatteet olivat tosi häikäiseviä. Lavastus toimi hyvin, vaikkei sitä ihan kauheasti ollutkaan. Pulpettien kannet välkkyivät valoina, mutta minun paikalleni se ei kovin hyvin näkynyt. Jamien ja Prittin (Lucie Shorthouse) jutellessa Prittin luona tähtilamppu/mikälie heijasti kauniisti seinälle, se jäi erityisesti mieleen. Muutenkin tosi hyvä kohtaus, ihana ystävyyssuhde näillä kahdella, samoin kuin Jamien ja Margaretin mahtava äiti-poikasuhde. Muista kohtauksista mainittakoon Jamien ja Deanin väliset kohtaukset, vaikka Jamie ei alussa välitäkään Deanin nälvimisestä, alkaa hän kuitenkin jossain vaiheessa miettiä kaikkea sitä, mitä Dean sanoo. Myös hankala kulmakarvojen meikkaaminen vessassa, Jamien ja Margaretin sydäntäsärkevä riita ja hieno tanssikohtaus If I Met Myself Again-biisin aikana olivat hyviä.

Näyttelijöistä esille nousee eniten John McCrea, joka sopii Jamien rooliin kyllä niin hyvin kuin ikinä voi! Ai että mikä taito, lavaolemus, kyky olla hauska, koskettava, vakuuttava, herkkä ja itsevarma samaan aikaan ja erikseen. Koroissa tanssiminen sujuu loistavasti, laulu on mahtavaa ja McCreaa on ihan parasta katsoa lavalla, hän on siellä kuin kotonaan ja saa pienillä ilmeillä ja eleillä välitettyä Jamien tunteet ja ajatukset. Vaikka McCrea ansaitseekin suurimmat aplodit, aivan loistava on myös Josie Walker Margaretin roolissa. Lämmin ja rakastava äitihahmo, joka tukee poikaansa ja antaa anteeksi, vaikka tämä kiukuttelisi ja huutaisi. Walker laulaa kauniisti ja He's My Boy jäi valtavalla tunnelatauksella varustettuna kirkkaana mieleen. Mina Anwarin räiskähtelevä, pirteä ja vauhdikas Ray on ihana hahmo myös, Anwarin ja McCrean hahmojen väliset kohtaukset ja vuorosanojen vaihdot ovat mahtavia.

Lucie Shorthousen Pritti pitää mainita myös, lääkärinurasta haaveileva tyttö on Jamien paras ystävä ja hienoja ovat Jamien ja Prittin väliset kohtaukset. Kauniisti laulaa myös Shorthouse, It Means Beautiful on ihana biisi ja juuri oikealla tavalla tavoitettu sen sanoma. Luke Bakerin Dean on ihan mahtava, hauska kohtaus kun Jamien ekan drag shown jälkeen kaikki muut ovat ihan innoissaan ja supisevat ja sipisevät keskenään, ja Dean ihmettelee että mites tämä näin menee? Lopussa Dean ei enää ole sitten ihan niin pahis kuitenkaan, ja hänestä voi ihan vilpittömästi tykätä. Phil Nicholin Hugo, joka kannustaa Jamietä drag-uralla, on kiva hahmo, samoin drag kolmikko Laika Virgin (Alex Anstey), Tray Sophisticay (James Gillan) ja Sandra Bollock (Daniel Jacob). Jämäkällä otteella ammatinvalintaa ohjeistava Miss Hedge on myös hyvä ja toimiva hahmo.

Kokonaisuudessaan oikein ihastuttava, tässä mennään superhauskasta tosi koskettavaan monta kertaa, ja lava on täynnä nuoria lahjakkuuksia. Ainakin lokakuun alkuun on vielä esityksiä, eli jos Lontooseen on asiaa, niin katsomoon vaan! Hurjan hyvä, vauhdikas ja viihdyttävä, ja helposti pysyi myös juonessa mukana, ei siis hankalaa kieltä vaikka nopeasti puhutaan ja liikutaan. Lauluista tosin osa olisi mennyt vähän ohi jos en olisi kuunnellut niitä Spotifysta ennen esitystä, ja vieläkin kyllä tajuan uusia juttuja sanoituksista kun kuuntelen biisejä. Mutta kiva näin jälkikäteen naureskella biiseihin piilotetuille sanankäänteille kun vihdoin hoksaa ne. Suosittelen siis tosi lämpimästi tätä, ihan loistava ja parasta antia varsinkin hahmojen väliset vahvat suhteet ja uskottava, koskettava ja samastuttava tarina, joka tuntuu todelta.


I saw Everybody's Talking About Jamie last Friday and it was one of the best things ever!

Jamie is a boy who wants to be a drag queen and go to a prom wearing a dress. These dreams are mixed with school life, 16th birthday, friends, family and fears and worries among with happiness and having fun. And that's everything you need for a great and heart-warming musical. I loved every second of it, I had listened the songs from Spotify before heading to the theater and, well, it was even better than I expected. So funny, so beautiful, so touching and so real. The story gets its inspiration from real life, from the life of Jamie Campbell.

I love the music, the songs are beautiful, funny. witty, lively and really nice to listen. My favorites are And You Don't Even Know It, The Wall In My Head, If I Met Myself Again, Everybody's Talking About Jamie, It Means Beautiful, He's My Boy and My Man, Your Boy. I do like Ugly In This Ugly World too but it was a little too heartbreaking and sad. Everyone on stage can sing really well and it's a joy to listen. Really nice choreography and beautiful and superb dancing. Especially the dance during If I Met Myself Again and all of the scenes where the whole year 11 is dancing are the best. The cast is super talented and they are doing a great job acting, dancing and singing.

I have to say that John McCrea as Jamie is one of the best roles I have seen. He really suits the role and it is amazing to watch him on stage. Jamie seems to be a really nice guy and McCrea brings so many sides of the character alive. He is funny, vulnerable, self-confident, mean, stupid, charming, lovely, smart and awesome. There are so many great details in the role and each one of them make Jamie a really good main character. John McCrea does perfect job, and he is great on heels! Josie Walker does such a warm and lovable role as Jamie's mum Margaret. She is an amazing character, so supporting and loving and everything every child wants their mum to be, and Walker brings all of these mum-features to life in a great way. Lucie Shorthouse as Pritti is a really good role and character, Pritti is sure about what she wants to be and she is ready to study to get there. Jamie and Pritti have a beautiful bond and I like the scenes between them a lot. Mina Anwar as Ray and Phil Nichol as Hugo are two very funny, very vivid and good characters who are a big part of the story. Luke Baker is doing such a cool role as Dean, the bad bully guy. The scenes between Jamie and Dean are so good and I love the moment when everybody's talking about Jamie and Dean comes to the class and is the only one not interested in Jamie's drag show success or anything. Baker brings the character alive really well and he is not just a bad guy, he has many great moments on stage and by the end of the show Dean is someone who you can really like.

We don't have school uniforms in Finland so it's always a little out of the ordinary to see them and these look great! And so do the rest of the costumes, Jamie's (or Loco's) red dress is stunning and in the last scene everyone looks so good in their costumes. The stage looks good too, and I like the fact that the band is sometimes on sight (and hey, they are doing a great job!). This is really a show that brings a smile on your face and makes you laugh, cry and have an amazing time. The cast is great, music is perfect fit to the story and the story is beautiful, touching and funny, something everyone should see. And funny thing about the program, I love the fact that there is a page with year 11 telling what they want to be when they grow up and what is their favorite thing in school. Little things that make the characters feel more familiar.

So, this is something I hope to see again. The show is just so good that it needs to be seen a second time. Well, if I lived in the UK I think I would be in the audience more than twice... With all my heart I recommend this to everyone. A great show that has feeling, talent and dreams! Thank you everyone, hope to see you all again!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti