Mannerheim ja saksalainen suudelma @ Helsingin kaupunginteatteri

Näin esityksen bloggaajalipulla, kiitos HKT!

kuvat Tapio Vanhatalo

Helsingin kaupunginteatterissa sai eilen 25.10. ensi-iltansa Juha Vakkurin näytelmä Mannerheim ja saksalainen suudelma.

Sota on näyttämöllä läsnä lähes koko ajan, sotilaita, kenraaleja, majureja, ministereitä, kapteeneja, luutnantteja ja marsalkoita marssii kohtauksiin armeijan puvuissaan ja keskustelee sotasuunnitelmista. Esityksessä kuvataan niitä hetkiä, jolloin Suomi on joutunut valitsemaan, millä tiellä se sodassa haluaa olla ja kenen kanssa se haluaa olla ystävä ja kenen kanssa vihollinen. Saksan liittolaisuus on tuonut Suomelle turvaa, mutta myös paljon ongelmia ja murheita. Mitä kaikkea kokouksissa ja keskusteluissa tapahtui, miten sota-asiat päätettiin ja kuka sanoi viimeisen sanan?

Asko Sarkola tekee vahvan roolin Mannerheiminä, hänen näyttelijäntyötään on mukavaa seurata ja hahmo rakentuu luontevasti ja sujuvasti. Kaikki muutkin näyttelijät ovat todella vakuuttavia, he tekevät roolinsa uskottavasti ja taitavalla otteella. Antti Timosen eversti Thesleff, Kirsi Karleniuksen Kitty Linder, Helena Haarasen Anastasia Mannerheim ja Matti Olavi Raninin eversti Paasonen jäivät erityisesti mieleen. Moni näyttelijä muuten näytti aika paljon samalta kuin esikuvansa, taustalle nimittäin heijastettiin ihmisten kuvia ja nimiä, joista yhdennäköisyyttä pystyi vertailemaan.

Taustalle heijastettavat kuvat, vuosiluvut ja tekstit selventävät juonta muutenkin, tarinassa pysyy hyvin perillä kun tietää, milloin tapahtuu ja missä. Kari Heiskasen napakka ja toimiva ohjaus vie tapahtumia eteenpäin tiiviissä, mutta kiirehtimättömässä tahdissa ja kaikenlaista ehtii tapahtua. Pidin erityisesti herrojen sotasuunnittelukokouksista, Kittyn ja Mannerheimin kohtauksista, eversti Thesleffin tiukoista mielipiteistä, tyylikkäistä sotilasunivormuista ja Antti Mattilan lavasteista.

Mielenkiintoinen tämä kyllä on, vaikka jotain muistikuvia viime historiankurssilta nousikin mieleen, tuli esityksessä esiin vaikka kuinka paljon uusia juttuja. Käsiohjelmasta löytyy myös runsaasti kiinnostavaa historiatietoa, lueskelin sen läpi heti esityksen jälkeen ja opin uutta. Vaikka olenkin sitä mieltä, että koulut voisivat viedä oppilaitaan teatteriin ilman, että esityksen pitää olla mikään opettavainen kokemus, tätä suosittelen ehdottomasti opiskelijaryhmille. Varmasti jää mieleen Suomen ja Saksan suhteet, Mannerheim, sodankäynnin kiemurat ja historialliset tapahtumat.

Kokonaisuutena hienosti toteutettu, toimiva ja tyylikäs esitys. Vaikka tässä olisi ainekset sellaiseen reilun parin tunnin puuduttavaan historianluentoon, ei katsomossa tule hetkeksikään sellainen olo, että "katselen tässä kun minulle kerrotaan Suomen historiaa ja opin siitä", vaan koko ajan tapahtuu ja tarinaa on oikein mielenkiintoista seurata, vaikka periaatteessa tietääkin mitä tulee tapahtumaan. Vahva näyttelijäntyö, loistava ohjaus ja hieno teksti tekevät tästä onnistuneen ja otteessaan pitävän, Suomen juhlavuoteen mainiosti sopivan esityksen.