Herrasmieshuijarit @ Rauman Kaupunginteatteri

Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos Rauman Kaupunginteatteri!

kuvat © Harri Joensuu

Herrasmieshuijarit sai ensi-iltansa Raumalla 29.10 ja minä ehdin vihdoin sitä katsomaan 19.11.

Lawrence Jameson (Teemu Koskinen) asustelee Ranskan Rivieralla ja huijailee varakkailta naisilta itselleen rahaa. Ja siinä Lawrence onkin erittäin taitava. Freddy Penson (Lauri Ketonen) saapuu hänkin samaan kaupunkiin ja pyytää Lawrencea opettamaan häntä taitavaksi huijariksi. Miehet huomaavat pian, että kaupunki on kuitenkin liian pieni heille molemmille, joten he lyövät vetoa; voittaja jää kaupunkiin, häviäjä lähtee. Kohteena on saippuakuningatar Christine Colgate (Helena Rängman). Se herroista, kumpi saa ensin 50 000 dollaria naiselta, on voittaja.

Nyt kun lupaavasti alkanut talvi päätti sulaa pois, tämä oli mainio piristysruiske vesisateen keskelle. Värikkäät lavasteet ja vaatteet, riemukas meininki ja vauhdikkaat musiikkinumerot saivat hymyilemään ja loivat kesäisen tunnelman. Juoni kulki sujuvasti ja tarinaa oli mukava seurata.

Lempihahmokseni nousi Teemu Koskisen Lawrence, joka oli helppo kuvitella puhumaan naisia pyörryksiin. Koskinen tekee roolista monivivahteisen ja erityismaininta vielä Lawrencen alter egolle, tohtori Shüffhausenille, loistava tyyppi! Tykkäsin myös toisesta huijariherrasta, eli Lauri Ketosen Freddystä. Varsin riehakas ja hauska tyyppi, joka oli myös helppo kuvitella johonkin kahvilan nurkkaan kertomaan surullista tarinaa isoäidistään rahaa huijatakseen. Helena Rängman tekee hänkin hyvän roolin, Christine on eloisa, hauska ja viehättävä saippuakuningatar, joka saa molemmat huijarit pauloihinsa. Koko pääosakolmikko myös laulaa hienosti.

Timo Julkusen poliisipäällikkö Andresta tykkäsin myös, mukava hahmo, jolla on esityksessä monta hyvää kohtausta, esimerkiksi Apina puvussa-laulu. Hyvää ja reipasta musiikkia koko juttu on täynnä, pidin erityisesti Suurempaa, Hurjimmatkin haaveemme toteutuu, Shüffhausenin koirakoulu, Mitä enemmän me tanssimme sekä Huijareista parhaimmat-kappaleista, eli monta iskevää biisiä mukana. Vauhdikas ja riemukas Oklahoma jäi kuitenkin päälimmäisenä biiseistä mieleen, ihanan Anna-Maija Jalkasen johdolla oli lavalla sellainen cowboy-jengi, että katsomossa hurmaantui heti ja teki mieli tanssahdella mukana.

Huijaritarina toimii ja juoni kasvaa esityksen edetessä. Mahtava tekijäporukka, hienoa laulua ja tanssia sekä taitavaa näyttelemistä, kokonaisuudessaan hieno, vauhdikas ja viihdyttävä show, joka saa hyvälle tuulelle.