Luonnon laki @ Helsingin kaupunginteatteri

Näin esityksen medialipulla, kiitos HKT!

kuvat © Tapio Vanhatalo

Näin Helsingin kaupunginteatterin Luonnon laki- esityksen 15.2.

Luonnon laki kertoo maalämpöyrittäjä Rautalasta (Pertti Sveholm) joka auto-onnettomuuteen jouduttuaan makaa sairaalassa. Huonekaverinaan Rautalalla on Badu (Matti Leino) ja hoitajana Laura (Ursula Salo). Yhteiset varat ovat pian loppu, eikä kenelläkään ole riittävästi aikaa itselleen. Sairaalassa vuotaa katto, hoitajat tekevät tuplavuoroja, kaikilla on kiire.

Alun onnettomuuskohtaus on hienosti toteutettu. Se vangitsee katsojan mukaan tarinaan, josta ei pääse enää irti ennen esityksen loppua. Luonnon lain valaistus on toimiva ja kekseliäs, samoin lavastus. Itse kävin ensimmäistä kertaa Pengerkadun näyttämöllä, joten en tiennyt millainen paikka se on. Pieni ja intiimi teatterisali toi lavan tapahtumat lähelle yleisöä, eikä kuulemisessa tai näkemisessä ollut mitään ongelmia.

Pertti Sveholm on loistava. Pienetkin eleet ja ilmeet, äänenpainot ja liikkeet tuovat Rautalan tunteet selvästi esiin. Veronkiertäjä joutuu sairaalan sänkyyn, muiden hyysättäväksi, eikä pysty itse edes liikkumaan. Verovaroin ylläpidettävä sairaala pitää huolta jokaisesta, kysymättä keitä he ovat. Ursula Salo tekee mahtavan roolin Laurana. Liikaa töitä tekevä nainen haluaa auttaa kaikkia, mutta vahvimmankin voimat loppuvat joskus eikä silloin enää jaksa auttaa. Myös Leikkaaja (Matti Olavi Ranin) on usein Rautalan vieraana osastolla kertomassa sen, mitä valtion pitää tehdä pysyäkseen pinnalla. Matti Leino on Baduna hyväntuulinen ja näyttelee hienosti, kuten myös Sanna-June Hyde Rautalan tyttärenä Mirana. Isän ja tyttären välit ovat räjähdysherkät, eikä Rautala ymmärrä tyttärensä maailmanpelastus- meininkiä. Heidän välillään nähdäänkin voimakasta lauseidenvaihtoa useaan otteeseen. Muu sairaalassa pyörivä porukka on monipuolista ja omanlaatuista, näyttelijät tekevät tasaisen hyvää työtä.

Esitys on ajankohtainen ja sen näkökulma sekä yksilöllinen että yhteiskunnallinen. Mitä tämä tarkoittaa yksilölle ja mitä yhteiskunnalle? Huumori toimii, vaikka osa asioista on totta, eikä se olekaan niin hyvä asia. Vahvinkin ihminen joutuu taipumaan paineen alla, eikä mikään ole mustavalkoista.

Esityksessä nähdään myös musiikkia, joka katkoo tarinaa, mutta mielestäni hyvällä tavalla. Nämä keskeytykset tuovat lisämaustetta sairaalamaisemaan ja ravistelevat katsojan hetkeksi jonnekin muualle. Vaikka aihe on vakava, se on toteutettu vähän kärjistetysti ja humoristisella otteella, jolloin katsomossa viihtyy mainiosti. Ja naurattihan mäntsäläläistä toki Mäntsälästä puhuminen, kuten esimerkiksi “kukapa Mäntsälässä vakituiseen haluaisi asua?” tai “siellä on paljon tyhjää ympärillä” (allekirjoitan tämän!).

Luonnon laki on viihdyttävän hauska ja raa’an totinen tarina siitä, millaisessa maailmassa me elämme.