Sivut

lauantai 19. elokuuta 2017

Tukkijoella @ Taivallahden kesäteatteri

Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos Taivallahden kesäteatteri!
kuvat © Kai Keränen
Taivallahden kesäteatterissa vierailin ensimmäistä kertaa viime vuonna, tänä vuonna sitten uudestaan ja luvassa oli tukkilaisromantiikkaa Tukkijoella-esityksen muodossa.

Tukkilaisporukka, johon kuuluvat Turkka (Taneli Läykki), Huotari (Pietari Panula), Oterma (Arto Kinnunen) ja Kasuri (Teemu Kärkkäinen), saapuu paikkakunnalle, jossa heidän joukkoonsa liittyy myös Tolari (Juha Lehtonen). Talokas Pietola (Kari Pietinen) ei voi sietää tukkilaisia, mutta hänen tyttärensä Katri (Kirsi Mäkelä) iskeekin silmänsä Turkkaan. Katriin on mieltynyt myös kruunun palvelija Rättäri (Antti Rytsölä). Pakkaa sekoittavat velkakirjat ja kadoksissa olevat rahat, mutta lopulta kaikki kääntyy hyvin.

Enpä tiennyt tämän juonesta tai hahmoista mitään, vaikka klassikkohan tukkilaistarina on ja monet laulut minäkin olen kuullut, en vaan ole tiennyt että ne ovat tästä. Vielä niitä honkia humisee on yksi lempparilauluistani ja se soi komeasti esityksessä pariinkin otteeseen. Laulukohtaukset soivat hienosti ja reipasta tanssahteluakin nähtiin monessa kohtauksessa. Tukkilaiset olivat valloittavia ja esityksessä riitti vauhtia sekä taitoa.

Lempparihahmokseni nousi hurmaava Turkka, joka oli rehellisen ja ystävällisen oloinen, vaikka muut häntä epäilivätkin kaikenlaisesta. Taneli Läykki tekee hyvän roolin ja laulaa ja liikkuu lavalla luontevasti. Myös Huotaria näytelleen Pietari Panulan laulua ja tanssia oli ilo kuunnella ja katsella, samoin joukkokohtauksissa koko porukkaa, joka pelasi hienosti yhteen. Kalle Kotilaisen Kustaasta pidin myös, kuten Milana Misicin Annista ja Kari Pietisen Pietolasta. Hyvä porukka mukana, kiva katsoa kun lavalla osataan tehdä viihdyttävää ja nautittavaa kesäteatteria.

Tukkilaistunnelma ja aikakauden piirteet tulivat hyvin esille ja näytelmän kieltä oli kiva kuunnella. Hahmojen vaatekappaleita ihailin mielelläni ja muutenkin koko lavan ulkoasu vei suoraan tukkipoikien aikaan. Tanssikoreografiat sopivat esitykseen ja haitarin (Seppo Sarén) soitto antoi sujuvasti tahtia lauluille ja tansseille.

Esityksen aikana saatiin niin sadetta, tuulta kuin lopulta aurinkoakin, mutta tunnelma pysyi korkealla säästä huolimatta eikä katsojilla ollut katoksen suojissa mitään hätää. Onneksi ei sentään satanut kovin pitkään, niin näyttelijätkään eivät joutuneet kauaa sateessa esiintymään. Kokonaisuudessaan Tukkijoella oli hauska, vauhdikas, viihdyttävä ja valloittava esitys, jota oli mukava käydä katsomassa ja jonka pariin voisin uudestaankin suunnata.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti