Sivut

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

ihanin näkemäni elokuva

facebook
Viime maanantaina käytiin äitin kanssa katsomassa Oscar- voittajaleffa Kaiken teoria. Ja onneksi käytiin. Ihanin elokuva ikinä ♥

"Kaiken teoria kertoo yhdestä maailman merkittävimmistä elossa olevista ajattelijoista, astrofyysikko Stephen Hawkingista. se on myös tarina kahdesta ihmisestä, joiden rakkaus oli kyllin väkevää uhmaamaan kovintakin kohtaloa." - finnkino

Kaiken teoriassa parasta oli elokuvan kiireettömyys. Kahden tunnin kesto oli juuri sopiva, ja sen aikana ehti nauraa, liikuttua ja nauttia. Elokuvan pääparia, Stepheniä ja Janea, näyttelivät Oscarin roolista voittanut Eddie Redmayne ja Oscar-ehdokkuuden ja Golden Globe- palkinnon roolista saanut Felicity Jones. Redmaynen suoritus oli todellakin Oscarin arvoinen, aivan upeaa roolityötä! Varmasti vaikeaa ollut näytellä Stepheniä tämän motoneuronitaudin edetessä ja normaalien taitojen kadotessa. Felicity Jones on herkkä ja voimakas, vakuuttava Jane Hawking.


Lavastus ja puvustus olivat sopivan hempeitä tai tietyllä tavalla ainakin, vähän mahtipontisia ja hieno ilotulituskin nähtiin. Ainakin elokuva vaikutti aika todenmukaiselta, juoni oli ymmärrettävä ja siinä pysyi hyvin mukana. Heti kun tämä DVD:lle tulee niin ryntään ostamaan ja katson uudelleen. Todella kaunis elokuva ja koskettava myös. Hahmot olivat mieleenpainuvia ja osaan pystyin samaistumaan. En tiedä oliko elokuvan esikuvien luonteet tavoitettu, mutta hyvin ainakin oli näytelty.


Oli tämä kyllä lumoava. Mahtava. Upea. Ainutlaatuinen. Koskettava. Täydellinen. Kaunis.

Sanoinkuvaamaton.


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Big Game

Big Game- facebooksivut

Perjantaina suunnattiin jälleen elokuviin, tällä kertaa vuorossa oli Jalmari Helanderin (mm. Rare Exports) ohjaama Big Game. 

Elokuvassa Air Force One on kuljettamassa Amerikan presidenttiä (Samuel L. Jackson) Helsinkiin valtiovierailulle, mutta se ammutaan alas terroristien hyökkäyksessä. Presidentin ainoa toivo on hänet pelastava suomalaispoika Oskari (Onni Tommila). Alkaa vauhdikas seikkailu terroristien ja luonnon armoilla Pohjois-Suomen karuissa maisemissa.

En tiennyt paljoa, mitä odottaa Big Gamelta koska olin nähnyt vain trailerin enkä tiennyt juonesta paljoa mitään. Ehkä siksi, tai sitten muutenkin, elokuva yllätti positiivisesti. Juoni ja kohtaukset olivat sopivan tiiviitä eikä katsomiseen kyllästynyt. Maisemat olivat hienoja vaikka ne eivät tietenkään olleet Suomessa vaan Saksassa ja Norjassa kuvattuja. Toimintakohtaukset olivat hienoja, ja myös Air Force One:in putoaminen oli upeasti toteutettu. 

Onni Tommila on todella lahjakas, ja näytteli uskottavasti. Yllätti kyllä, trailerin perusteella en näin hyvää roolisuoritusta osannut odottaa. Samuel L. Jackson oli mahtava, kuten yleensä aina. Oskarin ja presidentin välillä oli paljon hauskoja kohtauksia. Mahtavaa myös kuulla suomenkieltä leffassa jossa on paljon ulkomaalaisia, kuuluisia ja taitavia näyttelijöitä. Tietysti se että elokuva on suomalainen vaikuttaa siihen, mutta tuntuu se silti aina ylpeydenaiheelta. Enemmänkin suomea olisi tietysti voinut iskeä johonkin väliin, mutta hyvä näin.


Big Game on hauska, koskettava, yllättävä, jännittävä ja vauhdikas elokuva, joka pitää otteessaan loppuun asti. Ihmettelen kyllä, että missä niin kestäviä pakastimia kuin leffassa nähty oikein tehdään. Hyviä roolisuorituksia elokuva täynnä, kukaan ei mitenkään yllättänyt paitsi Onni Tommila joka yllätti oikein iloisesti, vanhemmat näyttelijät olivat tasaisen varmoja ja hyviä niin.

Kannattaa käydä tämä katsomassa ja nauttimassa suomalaiseta elokuvasta.


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Cinderella

kuvat Cinderellan facebook-sivuilta
Hauskaa aprillipäivää kaikille!

Mäntsälässä alkoi muutaman päivän mittainen leffaputki, kun Story Hill Cinema alkoi näyttää kunnantalon valtuustosalissa elokuvia! Avausohjelmistoon kuuluu mm. Fast and Furious 7, Kaiken teoria sekä Cinderella - Tuhkimon tarina, jonka kävimme tänään katsomassa. Kiitokset Story Hillille, valtuustosali sopi hyvin myös leffasaliksi, vaikka kattoikkunoista tulvikin hieman valoa eivätkä penkit olleet elokuvateatteritasoa. Äänentoisto oli todella hyvää ja valkokangaskin hyvän kokoinen.

Cinderellan juoni on siis sama kuin Tuhkimossa, tämähän on näytelty, vähän nykyaikaisempi versio Disneyn piirretystä. Disneyn tuottama siis myös Cinderella. Ohjaajana toimi Kenneth Branagh ja käsikirjoituksen kirjoitti Chris Weitz


Ennen kaikkea Cinderella on todella kaunis elokuva. Piirrosversio ei ikinä ole iskenyt kovin paljoa, mutta toisin kävi tässä versiossa. Kaikki puvut, maisemat, kohtaukset ja yleisilme olivat elokuvan ajan upeita ja lähinnä jäi sellainen ihasteleva fiilis. Muutama puku tosin näytti vähän liiankin nykyaikaiselta, mutta suurin osa puvuista oli juuri sellaisia ihania prinsessamekkoja ja komeita prinssinpukuja. 

Pääosaa Ellana näytteli ihastuttava Lily James joka sopi kyllä rooliin täydellisesti. Alussa hän ei ihan vakuuttanut minua, sillä en ollut oikein kuullutkaan koko tyypistä eikä hän näyttänytkään kovin ihmeelliseltä. Leffan edetessä vakuutuin Jamesin näyttelijäntaidoista ja hän hurmasi minut kertaheitolla. Aika huikea tyyppi kyllä! Ja miten hienosti näytelty kaikki pienetkin eleet ja tunteet. Pahaa äitipuolta näytteli loistava Cate Blanchett jonka tiesinkin olevan hyvä näyttelijä. Hän tekikin hienon, eleettömän ja tyylikkään roolityön. Äitipuolen tyttäret jäivät vähän varjoon, mutta olivat tietysti mukana ja toivat lisänsä elokuvaan (heitä näyttelivät Sophie McShera ja Holliday Grainger). Prinssin roolissa nähtiin Richard Madden joka oli kyllä todella suloinen ja ihana ja näytteli hurmaavasti. Loistava kyllä, todella hyvä roolityö. Mahtava Helena Bonham Carter oli upea Haltijatarkummi, hän on aina ihastuttava ja hauska. Muitakin näyttelijöitä oli roppakaupalla, tasaisen hyvää, mahtavaa ja upeaa näyttelemistä ja jokunen loistavakin roolisuoritus mahtui mukaan.


Elokuvan puvustus ja lavastus saavat kyllä täyden kympin, oli värikästä, kaunista, herkkää ja nättiä. Kuvakulmat olivat kohtauksiin sopivia ja jäi kyllä jotenkin lempeä ja ihana ja rauhallinen tunne leffan jälkeen, ai että! Ihana! 

Oli kyllä mahtavaa katsoa Cinderellaa, kun tiesi että loppu tulee olemaan onnellinen, ei tarvinnut huolehtia siitä mitä tapahtuu. Muutaman kohtauksen toteutusta odottelin, ja hyvinhän ne oli toteutettu. Keskiyön tanssiaisista pako oli hieno, sitä odotin eniten enkä pettynyt. Myös lasikengän sovitus tanssiaisten jälkeen oli kiva kohtaus. Ainut vähän tyhmä oli siinä vaiheessa kun kurpitsaa alettiin muuttaa vaunuiksi.


Prinsessaleffoissa on aina niin, että prinsessa vaan hyppää hepan selkään ihan ilman suitsia ja satulaa ja laukkailee pitkin maita ja mantuja, ja se jos jokin on rasittavaa! Tuhkimon vielä ymmärtää, koska hän tulee muutenkin eläinten kanssa juttuun, mutta muita ei. Hei, ei se ole niin helppoa :D

Kannattaa käydä katsomassa, varsinkin jos on kauniiden pukujen ja lavastuksen ystävä, hienosti toteutettu Cinderellan kohdalla! Myöskin Disney- fanit tai prinsessa- fanit varmasti pitävät.