Vuoriston kaunotar @ Hurmaryhmä

Näin esityksen kutsuvieraana, kiitos Hurmaryhmä!

kuvat © Kimmo Virtanen

Hurmaryhmä-nimisen porukan ensimmäinen produktio Vuoriston kaunotar kiertää Keski-Uudellamaalla 4.11. asti, minä näin sen 15.10. Hurmaryhmäläisiä yhdistää esittelynsä mukaan mieltymys mustaan huumoriin ja hyviin tarinoihin.

Maureen Nolan (Tanja Lundsten) asustelee Leenanessa, Irlannissa, ja riesana on äiti Mag (Eeva Jeskanen), joka ei tunnu kuolevan koskaan. Maureenin täytyy hoitaa ja vahtia äitiään kaikki päivät, eikä se helppoa ole, kun äiti ei muka pysty itse mitään tekemään ja valehtelee ja huijaa koko ajan. Pelastus saapuu Ray Dooleyn (Valtteri Seppänen) mukana - hän kutsuu Nolanin naiset juhliin ja Maureen sinne meneekin. Sieltä mukaan tarttuu Pato Dooley (Pasi Jumppanen), johon Maureen ihastuu. Pian Patolla ja Maureenilla on tulevaisuus suunniteltuna, vai onko sittenkään? Mag jarruttaa edelleen tyttärensä elämää eikä Maureenkaan nyt tunnu ihan tietävän, mitä tekee. Tai no, hänellä on kyllä tiukka suunnitelma joka myös toteutuu. Osaksi ainakin, vaikka lopulta kaikki päättyykin sekavaan kuvaan siitä, kun kaikki ei menekään ihan niin kuin odottaisi.

Olipas se! Minulla ei ollut mitään ennakkokäsitystä koko jutusta, paitsi että esitys tulisi olemaan synkkääkin synkempi musta komedia. Pienessä katsomossa oli koko ajan lähellä tapahtumia ja se oli hyvä, sillä tätä täytyi seurata silmä tarkkana, koska yhtään ei tiennyt mitä seuraavaksi tapahtuisi. Aluksi juoni vaikutti kyllä kulkevan ihan selkeästi eteenpäin, mutta pikku hiljaa tarinaan ripoteltiin vihjeitä siitä, että kaikki ei välttämättä olekaan sitä, miltä näyttää. Ainakaan nämä näytelmän tyypit eivät olleet ihan sitä, mitä heti ajatteli, vaan heissä riitti piirteitä, jotka yllättivät paljastuessaan. Samoin tarinan kanssa, yllättäviä käänteitä riitti varsinkin loppupuolella, enkä kyllä ihan vieläkään ole perillä siitä, ketä näistä hahmoista uskoa ja ketä ei.

Vahvaa ja väkevää työtä näyttelijänelikolta, varsinkin Nolanin naiset ovat aikamoiset hahmot ja Tanja Lundsten Maureenina ja Eeva Jeskanen Maginä ovat kyllä hyvin sisäistäneet hahmojensa ominaisuudet. Heidän välisensä kohtaukset ovat täynnä äidin ja tyttären välistä vihanpitoa ja lavalla oikein kipinöi, kun Maureen tuijottaa äitiään, joka väistelee katsetta ja selittelee, ettei kukaan ole käynyt eikä mitään ole tapahtunut. Lundsten ja Jeskanen ovat molemmat loistavia, he tekevät terävät ja varmat roolit. Valtteri Seppäsen Ray on ehkä suosikkihahmoni, hän on kärsimätön ja äkäinen tyyppi, jota selvästi ottaa päähän varsinkin Magin, mutta myös Maureenin kanssa jutteleminen. Seppäsellä on sopivan äkkipikainen, mutta samalla kohtelias ote rooliin, ja hän tekee lavalla hyvää työtä. Hyvä on myös Pasi Jumppanen rauhallisena ja mukavana Patona, joka on hienosti Maureenin puolella, kun Mag kiusaa tytärtään. Ihan ei meinaa Patokaan pysyä mukana Nolanin naisten jutuissa, mutta parhaansa hän yrittää.

Lavastus on vanhan ja kuluneen näköinen, juuri niin kuin pitääkin. Magin ja Maureenin keittiö on tapahtumien keskipite ja se toimii esityksen näyttämönä oikein hyvin. Lavastus luo esitykselle hyvän tunnelman, sekin on vähän sellainen ankea ja synkeä. Kivasti muuten toteutettu sateessa kastuminen, takkatuli, ristinollan pelaaminen ja monet muut yksityiskohdat. Esityksessä kuuluu musiikkipätkiä monesta biisistä (plussaa siitä, että nämä mainitaan käsiohjelmassa!) ja erityisesti iirin kieltä oli kiva kuulla taustalla. Puvustus tukee esityksen muuta tunnelmaa ja jokaisella hahmolla on hänen persoonalleen sopivat vaatetus. Näyttämökuva kokonaisuudessaan on onnistunut ja luo tarinalle toimivat kehykset.

Ansaitut aplodit Hurmaryhmälle tästä! Vahvasti, taitavasti ja innostuneesti toteutettu esitys, jossa näkyy tekijöidensä rakkaus teatteriin. Hyvä valinta tällainen mustan huumorin täyttämä esitys, jossa on aika tasavahvat hahmot ja jokaisella oma tähtihetkensä, kaikki näyttelijät pääsevät näyttämään taitonsa lavalla ja onnistuvat tuomaan yleisölle selkeän kuvan omasta hahmostaan. Yleisö seurasi esitystä keskittyneesti ja moni tuntui tykkäävän kovasti, niin tein minäkin. Tosi kiinnostava tarina siitä, miten ihmiset vaikuttavat toistensa elämiin, ja hyvä ote tämän tekemiseen tekijäporukalla. Pienen teatteriryhmän voimin toteutettu Vuoriston kaunotar on onnistunut esitys ja hyvä osoitus siitä, että vakuuttavia ja vaikuttavia teatterihetkiä voi kokea vaikka ravintolan saunaosastolla.